Hiljaiset kirjamiehet
”Eikö meille armo kuulukaan?”
Pieni joukko Merikaarron hiljaisia oli ollut koolla ystävien kesken. Muutama humalainen nuorukainen oli tullut tilaisuutta häiritsemään. Etummainen oli kompastunut kynnykseen ja pirtissäolijat auttaneet ryömijän ulos. Tässä vaiheessa esitettynä kysymys vaivasi mystikkoystävien omaatuntoa pitkään.
Ajan mittaan tapainturmelus oli levinnyt yhteiskuntaan. Kirkko puolestaan ajautui älyn ja järjen palvontaan ja pitkäveteisiin teoretisoiviin saarnoihin. Kansaa paimennettiin pakkotoimin kirkkoon ja ehtoollisellekin. Tämä järjenpalvonta ja pinnallisuus herätti sielullista nälkää niissä, jotka kaipasivvat syvällisempää uskonelämää. Douzeaidans kirjoitti Ristin salaisuudessa: ”Tämän mailman Skoulu-wijsat owat tehnet pienen Jumaluuden heidän järjestäns, (…..) owat he panneet sen nijn kuin Jumalan Drottningin totuden alttarille, ja myös sisään tuoneet hamaan pyhimbään, siellä Duomitzeman ja päättämän Jumalallisia asioita.”
Vastareaktiona syntyi kirjava joukko herätysliikkeitä. Lähinnä Laihialle ja Kälviälle kohdistui suuntaus, joka johti kirkosta erautumisiin. Kuvailtuaan kaikkea liikehdintää I.A.Björklund ”Människovännen” –lehdessä 9.3.1913 kirjoittaa: ”Sitten on vielä pieni, hiljainen, mutta silti merkittävä mystinen suntaus.” Tämä oli sukua Laihian-Kälviän liikkeelle, mutta vältti konfliktia kirkon kanssa. Useat tutkijat ovat perehtyneet tähän ryhmään. Heistä vaasalaisella Ranckenilla oli mahdollisuus henkilökohtaisesti tutustua jopa Mikko Sausoon, Hallio puolestaan tapasi parin vuoden aikana useita toisen polven mystikoita.
Renkvistin kautta uskoon tullut Jaakko Eveli Vähästäkyröstä kirjoittaa: ”Tässä vähäisessä seurakunnassa on lähemmäksi parikymmentä sielua, jotka harjoittavat sisällistä jumalisuutta.”/ Akiander Vii, sivu 183. Näistä puhutaan usein mystikkoina, jotka vaikuttivat selvimmin aikajaksolla 1730-1870. Vähäkyrössä he painottuivat Merikaartoon, mutta heitä oli muuallakin, oli useita Suur-Lohtajan alueella, Samuel Rinta-Nikkola Ilmajoiella ja Jacob Kärmäen veljien jälkeläiset Häggrenit Kurikassa sekä Musterin Beata Hermansin johtama ryhmä Vaasassa. Vielä oli Karperössä kirjuri, kielenkääntäjä Jacob Norrgård, joka m.m. Björklundin mukaan käänsi ahkerasti kirjeitä ja kirjoja suomeksi.
Tällä väellä oli hengellisenä johtonaan ensisijassa Jacob Böhmen, Georg Gichtelin, Madame Guionin ja Douzeaidansin teokset. Kuitenkin mystikot lukivat ”kaiken, mikä suomenkielellä oli saatavissa” ja vielä suomensivat ja käsin kopioivat mm. yllämainuttuja ja paljon muita kirjoja.
Tukholmalaisen 1700-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneen kirkkoherra Tollstadiuksen kirjeitä ja saarnoja levisi suomennoksia uskovien käyttöön, sukankutojankisälli Anders Collin, joka oli vahva hengellinen johdattaja, lähetti Tukholmasta Suomen ystäville joukon kirjeitä, jotka kertoman mukaan Jacob Norrgård suomensi, ja joita sitten käsin kopioiden levitettiin. Collin toimi ilmeisesti opettajana, mutta myöhemmin myös hovikirjastonhoitajana. Suomalaiset ystävät tapasivat hänet aina Tukholmassa käydessään huoneessa, joka oli täynnä lapsia.
Uskonelämä
Merikaarron hiljaisilla oli syvä vajavaisuuden ja synnin tunto, mutta he eivät vaeltaneet lain ikeessä, vaan löysivät hiljaisessa rukouksessa polvilleen mennen ihanan armahduksen. Suruttomia naapureita ei niinkään tuomittu, heitä säälittiin heidän kauhean kohtalonsa vuoksi. Seurakunnan toiminnan he näkivät tapakristillisyydeksi, ulkoisiksi teoiksi, joista puuttui sisällinen vakaumus.
Mystiikka kuuluu osana uskontoon. Kaikkina aikoina kaikissa uskonnoissa sitä on esiintynyt. Kristinuskossa on pohjalla rajaton luottamus salattuun Jumalaan, jota ei järki voi käsittää. Raamattu sanoo: ”Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: ’Katso, täällä se on’ tahi: ’Tuolla.’; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä” Luuk. 17:20-21. Toisaalla : ’se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen’, Room 2:29 tai vielä: ’Tulee aika, jolloin ette rukoile isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa, (…. ) Mutta tulee aika ja on jo, että totiset rukoilijat rukoilevat isää hengessä ja totuudessa.” Luuk 4: 21-23.
Sisäinen uskonelämä tuli heille tärkeäksi, ulkoista tapaa ja muotoa vähäteltiin. Jotkut katsoivat tulevansa toimeen sisällisellä ehtoollisella. Vaasan musteri Beata opetti ja Collin kirjeissään neuvoi kuitenkin ystäviä osallistumaan yhteiselle ehtoolliselle, ettei olisi kenellekään loukkaukseksi. Voihan kukin pyrkiä itse olemaan kelvollinen ehtoollisvieras.
Toisen kunnioittamisen periaatteelle löytynee soveltaen pohjaa Paavalilta, joka kirjoittaa olevansa varma: ” ettei mikään ole itsessään epäpyhää, (…..) mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan”./Room 14:14, ja ” Kaikki tosin on puhdasta, mutta (….) Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta, ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu”/ Room 14:20-21
Kun kirkosta ei löytynyt sielun nälkää tyydyttävää ravintoa, sitä etsittiin kirjoista, joita luettiin laajasti. ”Mutta ei paljokaan lukeminen mitään hyödytä,” kirjoitti merikaartolainen Juha Törvi 1863, ” jos ei ihminen lukemisensa alla rukoile Jumalan Pyhän Hengen ylös valaistusta ja nöyryytä sydäntänsä Jumalan armahtavan armon ala.” Rukoileminen, nöyrtyminen polvilleen, oli varsinainen voiman lähde. Joku myöhäinen mystikko on kertonut, että vanhat eivät voineet liittyä heränneisiin tai Hedbergiläisiin, kun näille ”rukous oli kuin liika kalu, he hakivat ravintonsa muualta.”
Suhde kirkkoon
Vähässäkyrössä pari vuotta pappina toiminut Kustaa Hallio, joka oli Vähäkyrössä tavannut myöhäisiä mystikoita ja mm. Mikko Matinpoika Sauson pojan ja tyttären, piti Maarianhaminassa 20.8.1901 esitelmän, jossa hän antoi positiivisen kuvan Merikaarron (ja Lohtajankin) mystikoista. Hän tunnustaa monet vaarat ja eksytykset, jotka maallikoita voivat kohdata, mutta toteaa: ”Näin ei ole yleensä ollut Vähässäkyrössä.” Eräänä perusteena oli, että raamattua ja muuta kirjallisuutta luettiin paljon ja niihin suhtauduttiin kriittisesti. ”Luterilaisen seurakunnan jäseniä he olivat ja edelleen olla haluavat”, totesi Hallio
Aiemmin oli omantunnonarkoja tuomittu. J.O.I. Rancken kirjoitti 1855: ”Kun ei ollut heidän sielunsa tilaa ymmärtäviä johtajia, he valitsivat yhden tuhansista harhapoluista oikean, kaidan sijaan.” Muutenkin kirkon asenne oli torjuva. Monin tavoin kirkko piti kiinni arvovallastaan ja varjeli väestöä omassa nuotassaan. Oli opetuskieltoa maallikoille ja kirjoilta vaadittiin painatuslupa, millä keinolla mm. mystikkokirjallisuutta pidettiin poissa kansan saatavilta. Ihmisiä kutsuttiin kuultavaksi, tuomittiin vankeuteen ja ääritapauksissa maanpakoon.
Useisiin aiempiin kiistatapauksiin liittyy asian siirtäminen uskosta tiedon ja älyn tasolle. Papit ja piispat vaativat selvää osoitusta, missä arvostelijain mielestä kirkon oppi poikkesi raamatusta. Näin erimieliset johdatettiin pois uskonsa polulta, lukemaan raamattua ”sillä silmällä” eikä ”rukoillen etsimään siitä Elävää Jumalaa.” Kun he sitten jotain löysivät, oli kirjanoppineiden helppo löytää vastaväitteet, jolla heidät kumottiin. Oikeus lähti siitä, että he olivat väärässä, haettiin vain todisteita. Ei Lutherkaan aikonut katolisesta kirkosta erota, mutta kirkko ei suostunut keskusteluun vaan julisti pannaan.
Pastori Juha Lankinen n. 1996 Vähänkyrön kirkonarkistoon tutustuttuaan sanoi todenneensa, että Merikaarron hiljaisia valvottiin tarkasti. Ilmajoella Rinta-Nikkola määrättiin 1805 kirkkoneuvoston eteen kuultavaksi, mutta yleensä näiden Collinilaisten osalta ei ole tullut esiin oikeustapauksia. Hiljaisten oppi itsessään oli konflikteja välttelevä. He toimivat omassa piirissään, pienissä ryhmissä tai mielelllään kahdenkesken.
Vieraisiin suhtauduttiin varovaisesti, jopa kirjoja piiloteltiin. Tämä näkyy siinä, että eräät kirjailijat kirjoittivat nimimerkillä. Ristin Salaisuuden kirjoittaja käytti nimimerkkiä N. N:. jonka takaa tutkijat ovat löytäneen salanimen Douzeaidans tai Douzetemps tai Douzedent. Kirjain suomentajat ja kopioijatkin usein välttivät nimensä esiin tuomista. Niinpä talteen saatujen käsinkirjoitettujen kopioiden syntyhistoria on usein mahdoton selvittää.
Mystikoitten kirjat
Tutkijat ovat lausuneet, että Merikaarron mystikot lukivat kaiken, mitä suomenkielellä oli saatavissa. 1800-luvun alun perukirjoissa oli joka perheessä Raamattu tai Uusi Testamentti, Katekismus ja virsikirjoja, Merikaarrossa usein molemmilla kielillä. Näiden lisäksi useimmin esiintyvä teos on Vähä-Kemppi ja Gerharttin ”Pyhiä tutkistelemuksia”. Lisäksi tilattiin ja nidottiin useita sanomalehtiä. Tieto kulki vikkelästi, sillä esim. Keisari Aleksanterin matkustus Suomessa kopioitiin Merikaarrossa suomeksi samana vuonna kun se oli Pietarissa painettu.
Monessa talossa oli iso kirjasto. Tavanomainen kirjavarasto vuosien 1800-1810 perukirjoissa on 10 – 20. Vaalissa 1802 oli 28 kirjaa, Isak Skarralla 88 kirjaa vuonna 1855 siitä huolimatta, että neljä vuotta aiemmin oli kirjastolle lahjoitettu 33.
Mikko Sauso luetteloi ja numeroi kirjansa 1834, 140 kirjaa joista 18 oli ruotsinkielisiä, 11 koko- tai puolivuoden sanomalehtiniteitä. Käsinkirjoitettuja, numeroituja kirjoja oli 28, mutta näiden lisäksi ainakin 17 hänen kopioitaan on löytynyt sukulaisilta, ystäviltä ja arkistoista.
Oli paljon ulkomaista kirjallisuutta, jota ei painettu, eikä aina sallittu painettavaksi suomeksi. Näitä kirjoja saatiin Tukholmasta ruotsinnoksina, täällä suomennettiin ja käsin kirjoittaen monistettiin, Ilmajoen Rinta-Nikkolan sanotaan kääntäneen yhden kirjan suoraan saksasta, samoin Karperön Norrgårdin. Merikaarto oli n. vuonna 1800 niin vahvasti ruotsinkielentaitoinen kylä, että sielläkin olisi voinut olla ruotsista kääntäjiä, kirjallisia todisteita ei vain ole. Vuonna 1800 syntynyt Jaakko Mikonpoika Kukko kirjoitti kylän asiakirjoja molemmilla kielillä, mutta kirjakopioita ei ole löydetty.
Vanhimmat merkit käsinkirjoitetusta kirjallisuudesta on kirjekokoelma, 8 kirjettä, joista ensimmäinen vuodelta 1743; Tie Lebo-Sabattihin 1756; Vähä Kemppi suomeksi 1779, (Juha Martinp.); Vähä Kemppi, käätty 1769 (painovuosi ruotsiksi, sama käännös kuin edellinen eli 1779!!), Neljästä luonnon-omaisudesta, saksasta käännetty 1785, Väärästä pappeudesta Baabelissa, kopioinut Susanna Vidgren 1785 ja vielä Ristin salaisuus, kopioinut 1786 M-M-S eli löytöpaikan ja ajan perusteella Matti Matinpoika (Vähä-)Sauso.
Helsingin yliopiston kirjastossa, Suomalaisen Kirjallisuuden seuralla, Vaasan Maakunta-arkistossa, Pohjanmaan museossa ja ehkä myös Kansallisarkistossa sekä yksittäisiä kappaleita muuallakin on Merikaartoon yhdistettäviä käsinkirjoitettuja kirjoja, yhteensä lähes 200 kappaletta. Näistä on uskonnollisia perusteoksia hyvin vähän, sillä niitä sai painettuna. Erilaisia hartaus- ja selityskirjallisuutta oli runsaasti, samoin pyhien ihmisten elämäkertoja, legendoja, näkyjä ja profetsioita. Erilaisia tietokirjoja oli myös huomattava määrä.
Eräät kirjain kirjoittajat, usein kääntäjät ja kopioijatkin, kavahtivat oman nimensä esille tuomista kätkeytyen nimikirjainten tai salanimen taakse. Siksi tavatuista ja luetteloiduista kirjoista suuri osa on jäänyt näitä tekijätietoja vaille, joten ei voi päätellä, onko kyseessä käännöstyö vai myöhempi kopio, kuka on suomentanut, kuka kopioinut.
Jacob Böhmen teoksista löytyy käännettynä 11 eri titteliä: Uudesta syntymisestä, Keskustelu (paholaisen ja uskovan välillä), Mysteria Magna, Neljästä Complexionista, Parannuxen prosessi, y.m. Näistä on kuitenkin kutakin säilynyt vain vähän kopioita. Muita merkittäviä ovat Böhmen oppilaiden Gichteloin ja Madame Guionin, samoin Johan Arndtin teokset. Erityisesti Madame Guionin hiljaisuudenoppiin oli mieltynyt Melchior Douzeaidans, jonka kirja Ristin Salaisuus levisi Pohjanmaalla voimakkaasti ja sen viidennentoista luvun kerrotaan selkeästi kuvaavan mystikoitten ajatusmaailmaa. Siksi siitä enemmän.
Ristin salaisuus, Mystére de la Crux, kirjoittaja N: N: (Douzetemps)
Ensipainos Offenbach vuoden lopulla 1732, (ranskankielinen)
Toinen laitos 1786, viides ranskankielinen, Lausanne 1791
Leipzig 1782 ens. saksankielinen käännös, toinen laitos 1784.
Moskova 1786 venäjänkielinen käännös,
Pietari 1814 toinen venäjänkielinen käännös
Lontoo 1860 uusi laitos ranskankielellä, Martinista-järjestön toimittama
--Milano 1975, uusi laitos (Editorial Arche)
Käsin kopioitu suomennos ”Salaisuus Jesuxsen Christuxen (…. …..) Rististä”.
-- Kirjan alussa ei ole tekijän nimeä, mutta toinen esipuhe on allekirjoitettu nimimerkillä N. N: (Nomen Nescio eli Nimeä tietämättä). Jälkimaailman tutkijat ovat löytäneet hänelle salanimen Melchior Douzeaidans, mutta usein mainitaan saman kirjan tekijäksi Douzetemps, Douzedain tai Douzedent. (Douzetemps=Suloinen aika, Douzeaidans= Suloinen auttaja).
Kirjailijasta
Kirjassa Albert L. Caillet: ”MANUEL BIBLIOGRAPHIQUE DES SCIENCES PSYCHIQUES ET OCCULTES”,1-3, Paris 1912, hakusanalla Douzetemps on artikkeli:
”Douzetemps ou Douzedain ou Douzedent, réfugié Francais en Allemagne, fut accusé faussement d’avoir voulu empoisonner Auguste Roi de Pologne, Duc du Saxe, qui mourut en 1733; il fut enfermé dans la prison d’Etat de Sonnenstein, dans laquelle il composa son ouvrage ”Mystére de la Croix” et decouvra la liberté le 4 septembre 1732. C’est la tout que on sai de sa vie.”
Ranskan hugenotteja vainottiin, muistamme Pariisin verihäät Pärttylinyönä 1572. Nantes’in ediktillä 1598 heille annettiin uskonvapaus, kansalaisoikeudet ja turvapaikkoja. Vaino kuitenkin jatkui ja kun ediktin antama suoja kokonaan kumottiin 1685, monet hugenottiperheet pakenivat Saksaan. Sinne myös Ristin Salaisuuden tekijä.
Saksassa Douzeaidans tutustui Madame Guionin ”hiljaisuudenoppiin”, Böhmen ja Gihtelin sekä muidenkin teoksiin. Poikkeavien mielipiteittensä vuoksi kirjoittajaa epäiltiin jopa poliittisesti vaaralliseksi ja vangittiin epäiltynä aikeista myrkyttää Puolan kuningas August II Väkevä, 1670-1733. Vankeudessa hän sitten kirjoitti kirjansa, valmiiksi ajateltu teos siirtyi paperille 15 päivässä, ja valmistui 12.8.1732.
Tekijännimen salaisuuteen ja symboliikkaan liitty myös kirjailijan esipuheessa antama tieto, että kirja olisi kirjoitettu Sonnensteinissa. (Aurinkokivi). Jos kirjassa olevan piirroksen oletetaan kuvaavan vankilapaikkakuntaa, se ei sovi Sonnensteiniin vaan Läheiseen Pirnaan (Pima?) Nimeä Sonnenstein olisi siten käytetty mielikuvan vuoksi.
Vapaaksi päästyään kirjoittajan kerrotaan menneen aiempaan asuinpaikkaansa Offenbach’iin, joka ehkä oli asuinpaikka Saksassa ennen vangitsemista. Siellä kirja pantiin välittömästi painoon.
Useimpien Böhmen, Gichtelin ja muiden kirjojen tie Suomeen kävi Ruotsin kautta. Sieltä Anders Collin toimitti ruotsinnoksia suomalaisille ystäville. Täällä ne suomennettiin ja kopioimalla lisättiin. Samaa tietä tuli myös Ristin Salaisuus. Eräässä kopiona säilyneessä kirjeessä Suomeen Collin viittaa tähän torteamalla, ” joka teillä on.”.
Kirjasta on Vaasan seudulta saatu talteen useita kopioita ja Keski-Pohjanmaalta saatu tietoja useista kappaleista. Näyttää jopa siltä, että siitä on ollut ainakin kaksi, jopa kolme eri suomennosta, alaotsikon erilaiset suomennokset kopioissa viittaavat tähän. Eräät erot saattavat tosin johtua siitä, että kopioija on vielä kerran kääntänyt kirjan kotimurteelleen.
Kirjassa on alaotsikko Cara Crux – Mihi Dux, kopioissa joskus Chara tai Kara. Tämä on käsinkirjoitettuihin kopioihin jäljennetty ja sille annettu erilaisia suomennoksia:
”Rakas Risti, vastaanotan sinun. Sinä minut parhaiten taluttaa taidat”,
”Rakas Risti, sinun vastaanotan. Sinäpä minua parhaiten taluttaa taidat”,
”Rakas risti, sinä minut parhainni taluttaa taidat”/ SKS-Kannuksen kopio
”Rakas Risti, sinua minä odotan ja otan. Sinä minua talutat. Kaicki sinus voitan.”
Cara Crux, Mihi Dux//Tule, rakas risti, sinä taidat mua oikiaa tietä johdattaa.
Kirjan alkulehdellä lisäksi tunnuslause: Jesus Kristus, se suuri Ristinkandaja, olkon pää-mies tällä Campagnialla. Rinta-Nikkola on kopiossaan kuvittanut tämän lauseen piirtäen Jeesuksen ristiä kantamassa ja vaivaisen ristinkantajan häntä seuraamassa.
Kirja alkaa esipuheella Lähetyskiria Teophilin (Jumalan ystävä, lukija) tygö, ja se kertoo mm. että Auctori, ”Joca sitte cuin hän oli ulos-seisonut enemmän kuin 8:xan kuu-kauden fangeuden ilman paperita, kynää ja pläckiä, sai vijmmeingin anomiseens sen lembeen, että hän sai ylös-panna paperin päälle nämä ajatuxet Ristin Salaisuudesta. Ja on nämä ajatuxet itzestäns vuotaneet paperin päälle, ilman aivoin murtoa ja perään ajatusta. Nijn että tämä on, Nijn monen päivän työ kuin sijnä on Lukuja. (15)”
” Minä olen hyvällä sydämmellä, koska en minä taija olla ruumiilla minun Rakkaan Theophilini ystävä, Se jonga te tunnetta, Ja Teitä rakastaa, meidän Herrasam Jesuxesa Christuxsesa, Sonnensteinissä Sinä 12 päiv: Elo Cuusa Vuonna 1732.”
Myöhempi, vapaudessa kirjoitettu toinen esipuhe sanoo lisäksi mm.: ”Herra andoi minun nähdä tämän hänen armahtamisensa ja kanssa-kärsiväisen huolenpitonsa minun pelastuxestani 10:nen Cuu-kauden ja 13:lta päivän fangeuden iälkeen, josta minä irrallensa pääsin, sisällä olevana vuonna 1732, sinä 4 päivänä Syys Kuusa , eli Mosexen päivänä ”
”Minun vapaasa yxinäisyydesäni. Sinä 14 päiv. Loka Cuusa 1732. N:N:”
Käsinkirjoitettuja suomenkielisiä kopioita kirjastoissa
Salaisuus Jeesuksen ….. Rististä /Mystére de la Crux, Melchior Douzeaidans 1732.Norrgårdin kirjoittama,
ollut Merikaarrossa Isak Skarran oma. Säilytyspaikka SKS,Grotenfeltin kokoelma.
Salaisuus Jeesuksen ….. Rististä /Mystére de la Crux, Melchior Douzeaidans 1732.
Kopioinut vuonna 1876 M=M=S, arvattavasti löytöpaikan ja ajankohdan perusteella Mikko Sauson
isä Matti Matinpoika Sauso, syntyjään Lill-Greggilä. Hallio hankkinut Vähäkyröstä 1894. Säilytyspaikka SKS.
Salaisuus Jeesuksen ….. Rististä /Mystére de la Crux, Melchior Douzeaidans 1732.
Kannuksesta tavattu vajaa kappale. Valokopio SKS:llä
Rakas Risti … …., sinä minut parhainni taluttaa taidat
Salaisuus Jeesuksen ….. Rististä / Mystére de la Crux, Melchior Douzeaidans 1732.
Rinta-Nikkolan kopio, Helsingin Yliopiston kirjasto, Lahjoittanut Aspelin 1869.
Salaisuus Jeesuksen ….. Rististä /Mystére de la Crux, Melchior Douzeaidans 1732.
Rinta-Nikkolan kopio, Helsingin Yliopiston kirjasto.
Salaisuus Jesuksen … Rististä, Douzeaidans 1732. Kopioinut N.N.
Rancken Vähästäkyröstä, n:o 14. Sijainti SKS. Mahdollisesti sama kuin joku yllä mainittu kappale.
Kopioita Vähäkyrössä ja muualla
SALAISUUS Jesuxen Christuxen ja Hänen Jäsendensä Murhellisexitekewäisestä ja Lohdutta-waisesta, Kuolettawaisesta ja Eläwäxi tekewäisestä ja Ylöndäwäisetä ja Alendawaisesta Rististä. Kirjoitettu sen eläwäisen sekä sisällisen että ulkonaisen tundemisen alla yhdeldä Jesuxen Cristuxen Ristin opetus lapselda. Täytetty sinä 12 p. elokuuta 1732.
Alaotsikko:RAKAS RISTI, WASTANOTAN SINUN.
SINÄ MINUA PARHAITTEN TALUTTAA TAIDAT
Kirjan luku kolme on kirjoitettu vanhoilla saksalaisilla kirjaimilla, muut uusilla. Kirjoittaja on ilmeisesti sama, sillä vaihto tapahtuu kesken sivun. Kirjassa on esipuheitten lisäksi tekstiä 367 sivua ja sitten: LOPPU Den 29 April 1826.
Kirja on peräisin Kuuttilan Pukista, kopioija käsialan ja lähtöpaikan perusteella talon vävy Jaakko Tuomaanpoika Pukki, ent Seppälä, synt. Vaali. Kirja on v. 1992 Selkämäellä Sisko Torkon hallussa. Hänen äitinsä Elna Maria Ketosen, o.s. Mäntynen mukaan hänen isoisänsä Jaakko Pukki, myöh. Mäntynen, s. 25.9.1863, oli tuonut sen kotoaan Pukista ja vaimo sidotuttanut sen Kanttori Simeliuksella. Simeliuksen vävy Lauri Kallio oli sen lähettänyt Yliopiston kirjastoon, josta se monen pyynnön jälkeen palautettiin.
CARA CRUX, MIHI DUX, eli sama kirja kuin Salaisuus Jeesuksen Rististä, talteenottaja on lukenut alaotsikon titteliksi.
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan tutkimusretkikunta otti talteen Vähästäkyröstä 1930. Retken jälkeen kirja on jäänyt pastori, sittemmin kouluneuvos Reino Ala-Kuljun haltuun ja sen tiedetään olevan Seinäjoen Lukiossa. Maisteri, Yliopiston kirjastonhoitaja, Henrik Grönroos kyseli kirjaa lähisuvulta n. 1974, tuloksetta. Alaotsikon suomennos on tässä kappaleessa: Rakas risti Sinun vastaan otan, Sinä Minua parhaiten taluttaa taidat.
Kopioita Keski-Pohjanmaalla
1. (Salaisuus) Jesuksen Kristuxen ja hänen jäsentensä murheelliseksi tekeväisestä ja lohduttavaisesta, kuolettavaisesta ja eläväiseksi tekeväisestä, alentavaisesta ja ylentäväisestä Rististä. (Tittelin ensimmäinen sana jäänyt pois jostan syystä) Tämä on J.P.Sahlgrenin Akianderille kuvaama kappale Ylikannuksesta. (20 painoarkkia)
Alaotsikko: Cara Crux, Mihi Dux//Tule, rakas risti, sinä taidat mua oikiaa tietä johdattaa.
Päätetty yhdeltä halvimmalta Kristuksen jäseneltä 12 päivä elokuussa 1732
2. N.s. Kannuksen vajaa kappale, josta on valokopio SKS:llä
3. Aukusti Oravalan Hengellisessä kuukausilehdessä 1893 kuvaama kappale.
4. Jaakko Lutsion kappale. Hänellä on täytynyt olla mallikappale jäljentäessään Koskelalle.
5. Lutsion Heikki Matinpoika Koskelalle vuonna 1835 kopioima kappale.
Vaikka näissä havainnoissa olisi osin osuttu samaan kappaleeseen, löytynee sieltä ainakin kolme eri jäljennöstä ja kaksi eri käännöstä.
Jyväskylässä
RISTIN SALAISUUS (nimi lisätty myöhemmin eri käsialalla), alkusivuja puuttuu. Osittain säilynyt (toinen) alkupuhe on päivätty 14.10.1732. Säilytyspaikka Jyväskylän maakunta-arkiston Biografica-kokoelma, jonne se on saatu Jyväskylän Yliopiston kirjastosta suuren aineistoluovutuksen yhteydessä vuonna 1968.
Pitkän tekstin lopussa on päätössanat, jotka alkavat näin: " Katso päätökseksi tästä minun rakas Teofiluxeni minun ajatuxiani mitä ristin salasuuteen tulee josta te olette minulta pyytäneet ja johonka herra on antanu armua että voimaa kirioitamaan pydellä muodolla joka taitaa mitä max? harvoille olla tuttu. Jos jotakin hyvää siinä löytyy niin wuotaa se elämän ja walkeuden lähteestä, jota paitsi ei me ole muuta kuin heikkous ja taitamattomuus. ---
Ristin Salasuuden loppu. Sinä 17 päivänä Toukokuusa 1836."
Sidoksen kanteen on myöhemmällä käsialalla kirjoitettu: "Kirjoittanut Sakari Erkinpoika Nissi Kälviän Jokikylästä."
Merikaarron kyläkirjasto
Vähäkyrö oli vanha liikennesolmu. Nykyisen kirkon luona haaraantui vanha Hämeenkankaan tie toisaalta Korsholmaan, toisaalta Pietarsaareen. Etelärannalla jokea asui Kyrön suurkunnan nimismies. Täällä on ollut jonkunlainen kuljetus joen yli ja vuodesta 1624 silta, parisataa vuotta alin Kyrönjoen yli vievä silta. Tämän kautta koko itäisen-pohjoisen maakunnan väki kulki kaupunkiin ja Korsholman virkakunta maakuntaan.
Vaasan kaupungin perustamisen jälkeen varakkaiden kauppiaitten vaikutus näkyi pitäjässä. Kauppiaitten haltuun joutui tiloja, joita hoitamaan tuli osin heidän poikiaan. Samoin Korsholman ja myöhemmin Vaasan virkamiehet levittivät vaikutustaan ja Hovioikeuden perustaminen 1775 toi Vaasaan sivistynyttä virkamiehistöä sivistysharrastuksineen ja kirjastoineen. Piristävä oli Vaasab Pedagogio ja Triviaalikoulun tulo Vaasaan 1722. Myös pitäjän papiston ja virkamiesten vaikutus näkyi.
Jo 1600-luvulla pitäjään saatiin oman pitäjän poikia papeiksi. Ennen vuotta 1800 Vaasan Triviaalikoulussa oli ollut 70 poikaa Vähästäkyröstä, näistä hieman yli puolet talonpoikaissäätyä. /Ojajärvi. 1600-luvulta tunnetaan talollinen Heikki Pukin muistiinpanot suomeksi. Hänen veljensä palveli henkikirjurina Inkerinmaalla, joten hän oli ilmeisesti käynyt koulua ja siinä sivussa oli Heikkikin oppinut.
Varatuomari Rochierin n. v. 1850 Ilmarinen lehdelle antaman tiedon mukaan jo 1700-luvun jälkipuoliskolla oli Vähässäkyrössä ryhmä henkilöitä perustanut lukupiirin: Yhdessä hankittiin luettavaa, joka sitten kiersi jäseneltä toiselle. Kirja jäi viimeiselle lukijalle.
Ensimmäisten joukossa Vähäkyröön perustettiin yleinen lainakirjasto 1851. Perustajajäseninä olivat mukana lautamies Iisakki Skarra Merikaarrosta lahjoittaen alkuun 33 kirjaa ja 2 ruplaa rahaa ja lautamies Jaakko Seppälä 11 kirjaa. Johan(nes) Trast ja Tuomas Eskelä Merikaarrosta olivat myös alkuvaiheen aktiiveja. Sitten pantiin alulle sunnuntaikoulu lukutaidon ja kirjoituksen opettamiseksi vähän ennen Vaasan paloa ja Merikaarron mystikot perustivat kyläkirjaston 7.1.1863. Niitä syntyi muuallekin pitäjään samoihin aikoihin.
Puolen vuoden toiminnan jälkeen kyläkirjastolla oli 83 lahjoitettua kirjaa ja 80 ostettua kirjaa. Kassassa oli vielä 13 ruplaa 15 kopeekkaa rahaa. Samana aikana oli lainauksia kirjattu 930.
Merikaarron kirjastossa oli perustajina seuraavat 11 osakasta: talolliset Jaakko Juhanpoika Waali, Tuomas Juhanpoika Waali, Juha Mikin poika Trasti, Tuomas Jaakon poika Eskelä, Juha Tuomaanpoika Eskelä, Tuomas Antinpoika Knoka, Juha Isakin poika Störvi, Simuna Matin poika Kukko, torppari Mikko Juhanpoika Seppälä, (Waalien veli), suutari Mikki Mikinpoika Tullenberg ja snikkari Mikki Mikinpoika Sauso.
Kirjaston edesseisojaksi pyydettiin mystikko, lasten kouluttaja, Juha Antinpoika Störvi, joka kirjoitti perusteellisen selvityksen kirjaston tarpeesta ja hyödystä. Samasta asiakirjasta ovat peräisin alkuvaiheen tiedot. Vuodelta 1884 olevan luettelon mukaan kirjastossa oli 378 suomalaista ja viisi ruotsinkielistä kirjaa. Tämä vanha kirjasto oli Mikki Mikinpoika Sauson tekemässä kaapissa ja Mikin omakätinen lasku kaapin teosta on tallessa. Kaappi kirjoineen oli Merikaarron sivukirjastossa 1995.
Kirjallisia lähteitä
Akiander, Matth, toimittaja
HISTORISKA UPPLYSNINGAR OM RELIGIÖSA RÖRELSERNA I FINLAND I ÄLDRE OCH SENARE TID, 2, H:fors 1858, S. 25-99: Anders Collinin lähetyskirjat 1-21., vuosilta 1783 – 1790
Bergroth, Elis:
SUOMEN KIRKON HISTORIA PÄÄPIIRTEISSÄÄN, Porvoo 189X:
S. 258 Teosofinen mystisismi
Grotenfelt, Kustavi, SUOMI II, Helsinki 1885, s. 18,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Käsikirjoitusten Kokoelma, N:ot 119-151.
Grönroos Henrik:
SUOMEN ALMANAKAN JUHLAKIRJA, Hki 1957, Almanakka muistikirjana
BIBLIOFILOS 1971:3, S. 74>- Salattu elämä
BIBLIOFILOS 1972:1, s. 3>- Geografiat ja reisukirjat
BIBLIOFILOS 1972:2, S.61>- Geografia alkaville vuodelta 1829
BIBLIOFILOS 1972:3, s. 91>- Mystikoita tiedustellaan
BIBLIOFILOS 1972:4, s. 131>- Lohtajan suurpitäjän mystikoita
BIBLIOFILOS 1973:1, s. 3>- Keisarit ja kuninkaat
BIBLIOFILOS 1974:4, s. 99>- Dusidang – se pyhä Jumalan mies 1
BIBLIOFILOS 1975:1, s. 5>- Dusidang – se pyhä Jumalan mies 2 (..jatkuu ??)
KANSANVALISTUS- JA KIRJASTOLEHTI 1941:
--Kirjat ja niiden omistajat ennen kansankirjastojen aikoja
TEOLOGINEN AIKAKAUSKIRJA 1901, s. 345-356 ja 401-409
Suomen mystikoista.
KIRKKO JA KANSA 1932, , s. 111-116
Kaila Erkki sarjassa SUOMEN KANSAN VANHOJA HARTAUSKIRJOJA
Jean de Bernieres Luovigny: Salattu Elämä Kristuksen kanssa Jumalassa, Hki 1834
SUOMEN KIRKKOHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA 1. 1911, s. 1-18 ja
TEOLOOGINEN AIKAKAUSKIRJA 1911, s. 1-12
-- Pajula J. S. Jacob Böhmen vaikutuksesta Suomen n.k. mystikoihin
SUOMI 1855, S. 225 – 254
Rancken J.O.I: Om en religiös rörelse i södra Österbotten på 1700-talet.
ILMARINEN – NOTISBLAD FÖR ÖSTERBOTTEN 2.10.1852, N:o 64
Rancken, J.O.I:: Bildning och litteratur hos allmogen i Lillkyro
Salomies Ilmari
SUOMEN KIRKON HISTORIA 3. Isonvihan kynnykseltä Ruotsin vallan loppuun,
H:ki 1962 , s. 376-381: Pohjanmaan mystikot.
Tililä Osmo: RUKOILEVAISTEN KIRJOJA,
Forssa 1961. Suom. kirjallisuuden seuran toimituksia 270.
Vilkuna, Kustaa,VIRITTÄJÄ 1931:
Suomenkielisiä asiakirjoja Vähästäkyröstä 1700-luvun jälkipuoliskolla.
Ojajärvi, Aulis: Vähänkyrön kirjaston satavuotisvaiheet
Netissä mm: http://www.ttecla.es/laPuerta/ar367.html
La Puertan artikkeli Julio Peraejordi: Douzetemps y el Misterio de la Cruz.
Mystikkokirjaluettelo
Luettelo Merikaarrossa tavatuista käsikirjoituksista, tallella olevista tai tietoon tulleista. Todellinen luku on paljon suurempi. Ranckenin keräämät eivät ehkä kaikki ole Suomalaisen kirjallisuuden seuralla. Muutama kappale voi olla kahteen kertaan eri lähteestä tulleena.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
KIRJAN NIMEKE, kirjailija-vuosi, kääntäjä-vuosi,
kopioija-vuosi, sijainti v. 2000/ Sisältää löydetyt tiedot
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
ANGELE DE FOLIGNYN elämäkerta, kirj: __, suom:__,
- - - kopioinut Mikko Sauso, Sauson kopioituja 1834 N:o 7, sijainti SKS
APOSTOLEIN HISTORIA, jälk. osa, kirj: __, suom: J, Norrgård,
- - - kopioinut Mikko Sauso 1823, sijainti SKS/Hallio
APOSTOLEIN KILVOITUKSEN HISTORIA, kirj: __, suom:Jac.Norrgprd
- - - kopioinut Mikko Sauso 1823, sijainti SKS/Hallio
APOSTOLEIN KILVOITUKSEN HISTORIA. Om Jaakko Kukko ja Eino Kukko
- - - Hävisi arviointimatkalla Helsinkiin n. 1985, joten yksilöintitietoja ei saa.
- - - Kyseessä onkin ehkä PYHÄIN MARTTYYREIN KILVOITUKSEN HISTORIA.
AVAIN JUMALALLISEEN SALAISUUTEEN-, kirj: Böhme, suom:__,
- - - Vähästäkyröstä, Ollut Susanna Vidbergillä. Sijainti SKS
BONIFARSIUS TARSISSA y.m, kirj: __, suom:__,
- - - kopioinut Juha Vaali, Rancken Vähästäkyröstä,sijainti SKS
BONIFARSIUS TARSISSA, kirj: __, suom:__,
- - - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelo 1834, kirjoitettuja N:o 9.
P. BONIFATIUS TARSISSA, kopioitu 1800, sijainti HYK
Chr. A. RÖMELINGIN ULÖS HERÄTYS, KOP 1823 (m.Sauso?) SKS-Hallio
CHRISTILLINEN HUVITTAJA, Advokatin Harbigtonin elämä, suom:__,
- - - kop. Juha Matinp. Störvi 1863, sijainti Vähäk.kirjasto
Yxi CHRISTILLINEN NEUVO NUORUKAISILLE, kirj: Madame Guion
- - - kopioinut Juha Skarra 1802, Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS-Hallio
CHRISTILLINEN NEUVO NUORUKAISILLE, KIRJ. Madame Guion
- - - Kop Johan Skarra 1802. Sijainti HYK
Yxi CHRISTILLINEN NEUVO NUORUKAISILLE,
- - - Kirj Madame Guion. Rancken Vähästäkyröstä, SKS
CHRISTILLINEN NEUVO NUORUKAISILLE, kirj: Mad. Guion, suom:__,
- - - kop. Mikko Sauso Skarran kappaleesta, Sauson kirjoitetuissa 1834 N:o 16
CHRISTILLINEN NEUVO NUORUKAISILLE, kirj: Mad. Guion, ,
- - kopioinut Jaakko Pukki 1827 Sauson kappaleesta, sij: Aino Aalto, Vähäk.
DE REGENRATIONE/UUDESTA JÄLLEN SYNDYMISESTÄ, kirj:Böhme,
- - kop ??? 1789, Rancken Vähäkyröstä, sijainti SKS
DE REGENRATIONE/UUDESTA JÄLLEN SYNDYMISESTÄ, kirj:Böhme,
- - kop N.N., 1820, sijainti SKS-Hallio
DE REGENRATIONE/UUDESTA JÄLLEN SYNDYMISESTÄ, kirj:Böhme,
- - kop ??? 1821, Rancken Vähäkyröstä, sijainti SKS
DIVERSE FÖRMANINGAR/KEHOITUKSIA, Kop J.Norrgård, sij. HYK
EHTOOLLISESTA, KOP. J. Norrgård, HYK
ENGELIN KIRJA. sijainti HYK D.II.47
- - Omistanut Laihialla Thomas Tuori ja 1823 Jacob Erwing
GEOGRAPHIA ALKAVILLE, Kirj Djurberg, KÄÄNT. Rinta-Nikkola 1804
- - Rinta-Nikkolan kirjoittama, Om. Isak Mattsson Kellosaari, Sij. Pohm Museo
GEOGRAPHIA ALKAVILLE, kirj: Djurberg, suom: Rinta-Nikkola 1804,
- - kop. ???, sijainti SKS, Rancken Vähästäkyröstä.
GEOGRAPHIA ALKAVILLE, kirj: Djurberg, suom: Rinta-Nikkola 1804,
- - kop Mikko Sauso 1824, sijainti SKS-Hallio
GIELIXEN YLÖS RAKENDAVAISET PUHEET, KOP Mikko Sauso 1817
- - Sauson kiroitettuja 1834 N:o 7, sijainti SKS-Hallio
GOTTLANNISTA ERÄS KERTOMUS, KOP Mikko Sauso 1823
- - Sauson kirjoitettuja 1834 N:o 24, sijainti SKS-Hallio
HENGELLINEN TUTKISTELEMUS ISRAELIN …, KÄÄNN: 1819,
- - Kop. Mikko Sauso 1826, sijainti SKS-Hallio
HERRAN EHTOOLLISESTA, Tukholma 21.9.1778, sijainti HYK
HIERONYMUKSEN PROFETIA, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso,Sauson kirjoitettuja N:o 19, sijainti ??
HIERONYMUKSEN PROFETIA, kirj: __, suom:__,
- - Rancken kerännyt Vähäkyröstä, sijainti ???
P.HIERONYMUKSEN PROFETIA JA VIRSI
- - Kop Jaakko Tuomaanp. Seppälä>Pukki 1809, HYK
HISTORIA JOACHIMISTA JA ANNASTA, kirj: _, suom: 1805;
- - Rancken Vähästäkyröstä, sijainti ???
HISTORIA JOACHIMISTA JA ANNASTA, kirj: __, suom v. 1805
- - kop: Mikko Sauso 1823, Sijainti Valkama, Vähäkyrö
HISTORIA JOAKIMISTA JA ANNASTA, KÄÄNN. 1805, siitä jällens
- - kop. Mikko Sauso 1831, octavo, Sijainti SKS-Hallio
HISTORIA JOAKIMISTa JA ANNASTA, KVARTTO, kop.Jaakko Seppälä
- - Kop Jaakko Tuomaanp. Seppälä 1834, kvartto. Sij: SKS-Hallio
IHMISEN SYDÄN,JUMALAN TEMPLI, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso 1822, sijainti SKS
IHMISEN ENSIMMÄISESTÄ TÄYDELLISYYDESTÄ
- - Kop. Mikko Sauso 1821, Sijainti SKS-Hallio
IHMISEN SYDÄN,JUMALAN TEMPLI, KOP. Mikko Sauso 1822
Rancken Vähästäkyröstä , sijainti SKS,
INDTRÄSSI RÄKNINGI PROSENTIN KANS,
- - kopioinut Mikko Sauso 1828, sijainti SKS, (Grotenfelt 1884)
ISOKYRÖN MANTT. LUETTELO,
- - kopioinut Simon Kukko 1869, sijainti Olavi Kukko
JESUXEN CHR. LAPSUDEN KIRIA, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, sijainti SKS, (Grotenfelt 1884)
JEESUKSEN KÄRSIMISEN HISTORIA, KOPIOITU 1810, Pohm MUSEO
- - Om. Tuomas Martinp. Seppälä ja veljenpoika Tuomas Jaakonp. Pukki
JESUKSEN LAPSUUDEN KIRJA, Jalasjärveltä, sijainti Pohm Museo
JOONAS HOOKANAN POIAN NÄKY,KOP Mikko Sauso 1830
- - Sijainti SKS-Hallio
JOONAS HOOKANAN POIAN NÄKY,
- - Kop. Juha Jaakonp. Vaali 1862, sijainti Vaali
JUMALAN VALDAKUNDA SIELUSSA 1-3j: _, suom:J. Norrgård 1815,
- - Raancken Vähästäkyröstä, Sijainti SKS
KAHDEN RUOTSIN HERRAN REISSUK. kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson kirjoitettuja n:o 11, Sijainti SKS
KAHDEN sadan RUOTSIN Herran reissukirja, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Jaakko Seppälä 1734, sijainti VAALI
KAHDEN RUOTSIN HERRAN REISSUK. kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Juha Waali 1826, sijainti Kalevi Eskelä
KAHDEB SUUREN RUOTSIN HERRAN REISSUKIRJA,
- - Kop Mikko Sauso 1825, Rancken Vähäkyröstä, sijainti SKS
KAHDENTOISTA PYHÄT PUHEET.
- - kop Mikko Sauso 1834, kirjoitettuja n:o 28, sijainti SKS
KAKSI KUVAA SELITYKSIN, sijainti SKS-Hallio
KANSSAPUHE YHDEN VALAISTUN JA Y, kirj:Böhme,
- - Rancken Vähästäkyröstä , sijainti SKS
KEIS. MAJ:IN ARM. JUL:S NIKOLAI I :n VALTAAN NOUSTESSA,
- - kopioinut Mikko Sauso,kirjoitettuja n:o 26, sijainti SKS
KEIS. ALEXANDERIN MATKUSTUS SUOMESSA 1819,
- - kop Mikko Sauso 1829, kirjoitettuja n:o 27.
KIRJA, kirj: Bortegen, kopioinut Mikko Sauso, kirjoitettuja n:o 3
KIRJA, kirj: Gichtel, suom:__, kopioinut Mikko Sauso,kirjoitettuja n:o 5
KIRJA, kirj: Gichtel, suom:__, kopioinut Mikko Sauso, kirjoitettuja 23
KIRJE, 5 SIVUA, kop 1825, sijainti SKS-Hallio
KIRJE ANDERS COLLINILTA 1.9.1786, SKS-Hallio
KIRJEITÄ, n. 178X, kop. Mikko Sauso 1821, Sauson n:o 17, SKS-Hallio
KOLMAS KIRJA, kirj: Bernieres-Lov, kop. Mikko Sauso, kirjoitettuja n:o 6
KUNINGAS ABGARIUKSEN LÄHETYSKIRJA, kirj: __, suom:__,
- - Rancken tallentanut Vähästäkyröstä, Sijainti SKS
KUNINGAS KAROLUS YHDENNENTOISTA NÄKÖ, kop ?Mikko Sauso 1838?- - Kop ?Mikko Sauso?. Rancken tallentanut Vähästäkyröstä, sijainti SKS
KUN. MAJ:N ARMOLLINEN ASETUS kuinkaPAPPEIN - - -
- - sijainti Merikaarron Vaalissa
KYSYMYKSIÄ SIELUSTA (=Psyk. Vera-, kirj: Böhme__, suom:__,
- - Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA, Pohjanmaan museo
KÄSIKIRJOITUS, kuvia selityksin, kopioitu 3.3.1821
- - Sijainti SKS
LAPUAN KIRKON POHJAPIIRROS, silmä-näön jälkeen tähän piirretty.
- - Piirsi Mikko Sauso 1833. Sijoitus SKS-Hallio
LAULUJA, 6 kpl y.m., Norrgård, Sijainti HYK
LAULUJA , 8 kpl,19.7.1817, sijoitus SKS-Hallio
LEGENDOJA, kop. Juha Martinp. Skarra, sijoitus HYK
LEPO SAPATTIHIN, 1827, Sijoitus SKS-Hallio
- - Kop Mikko Sauso ja Juha Juhanp. Vaali,
LOHDUTUSKIRJOITUS SYISTÄ PELKOON, kirj:Böhme, suom:__,
- - kopioinut Heikki Gråsten,Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
LYHYT JOHDATUS RUKOUKSEEN, oktavo, kirj: __, suom:__,
- - kop.: 1826 Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834 n:o 10, SKS-Hallio
LYHYT JOHEDATUS RUKOUKSEEN Y.M., kvartto
- - Kop. Mikko Sauso 1825, sijainti SKS-Hallio
LYHYT SELITYS KIRJASTON PÄÄLLE kirj: J. Störvi 1863. sijainti Vaali
LYHYKÄINEN ULOS TOIMITUS JESUXEN .. Omistanut Juha Vaali
- - Kopioitu 1825, sijainti SKS-Hallio
MAGARI NÄKÖ, kop Mikko Sauso, kirjoitettuja n:o 21
MANTALI LÄNGI WÄHÄKYRÖN …., kirj. 1819, sijainti SKS-Hallio
MUISTIINPANOT 1854-1872, kirj: Simo Kukko,sijainti VMA-taloark-Vaali
MUISTIINPANOVIHKO 1832 - , KIRJ. Juha Vaali, sijainti Vaali.
MUISTUTUKSIA H.P. EHTOOLL…., sijainti HYK.
MUUTAMAT YXIVAK. PUHEET… BAABELISSA,
- - Kop. Susanna Widberg 1785, sijainti HYK.
MUUTAMAT ……. SIITÄ VÄÄRÄSTÄ PAPPEUDESTA BAABELISSA
- - Sijainti HYK
MUUTAMAT MAAGILLISET PROFETIAT, (Böhme?)
- - kop. Mikko Sauso-, ”magil.probh” Sauson luettelossa 1834, N:O 18
MUUTAMAT MAAG. PROFETIAT, KÄÄNN: 1786,
- - Rancken Vähäkyröstä
MUUTAMAT MAAGILL. PROFETIAT, ja samassa niteessä
MUUTAMAT YXIVAK. PYHEET …. BAABELISSA, omistanut Jaakko Vaali
- - Kop Rinta-Nikkola 1807, SKS-Hallio
MYSTERIUM MAGNUM, kirj: Böhme, suom:__, kopioinut ????
- - Rancken Vähästäkyröstä n 1850, sijainti SKS
NELJÄSTÄ COMPLEXIONISTA, kirj: Böhme, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834 N:O 12
NELJÄSTÄ COMPLEXIONISTA, kirj: Böhme, suom:__,
- - kopioinut s. Rinta-Nikkola 1800, sijainti HYK
NELJÄSTÄ COMPLEXIONISTA, kirj: Böhme, suom:__,
- - kopioinut S. Rinta-Nikkola 1807, sijainti SKS-Hallio, Ilmajoelta.
NIDE KIRJEITÄ TOLLSTADIUKSELTA y.m., kirj: __, suom:__,
- - Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
NIKODEMUKSEN EVANKELIUMI, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Samuel Rinta.Nikkola, Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
OTSAKKEETON KIRJA, 5 KIRJOITUSTA,
- - Kopioitu 1825, Sijainti SKS
TARINA PAULUS SIMPLISTÄ, kirj: __, suom:__,
- - kopioitu 1832, sijainti Merikaarron Vaalissa.
PAAVALI SIMPLEXIN MERKILLINEN ELÄMÄ,:__,
- - kopioinut Heikki Gråsten, Rancken Vähästäkyröstä , sijainti SKS
TARINA JEESUKSEN KÄRSIM, Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
- - vanha, vajaa vihko, runomittainen
PAPPEIN ASETUS, 1743, kop. Simo Kukko, sijainti VMA-taloarkistot-Kukko
PARANNUKSEN PROSESSI ELI --, kirj:Böhme,sijainti SKS
- - kopio 1700-luvun lopulta; Rancken Vähästäkyröstä n. 1850. SKS
PILA PAHOISTA HENGISTÄ, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834 n:o 25
PREIVIT AVIOS KÄSKYSTÄ-, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834 n:o 17
PREIVIÄ , kirj: C. A., suom:__, kop. Mikko Sauso, luettelossa 1834 n:o 22
PROFETSIJAN SIBILLAN ENNUSTUS, kopioitu 1798, sijainti SKS
- - sis. myös P. Hieronymuksen profetia. Rancken Vähästäkyröstä,
PSYCHOLOGIA VERA eli 40 KYSYMYSTÄ SIELUSTA,
- - Käänt Jac. Norrgrd, sijainti HYK
PSYCHOLOGIA VERA eli 40 KYSYMYSTÄ SIELUSTA,
- - Kop Juha Martinp. Skarra 1798n sijainti HYK
PSYCHOLOGIA VERA eli 40 KYSYMYSTÄ SIELUSTA, Böhme Jacob
- - Kop. S. Rinta.Nikkola, 1808, sijainti HYK
PYHÄ MACARIUS ALEXANDRIUS sekä ..
- - Kop 1817 M. Sauso, sijainti SKS, Sauson N:o 21
PÖÖMIN RAAMATTU /Böhmen postilla,
- - Kop. Sal. Lidanter 1817, sijainti HYK
PYHÄIN ISÄIDEN JA MARTTYYREIN OPPI JA NEUVO-, kirj:?, suom:?,
- - kopioinut Mikko Sauso 1822, Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
RAAMATUN SELITYKSIÄ y.m., sijainti HYK
RISTISTÄ JA KIUSAUKSESTA, pyhäin isäiden ja ..-, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Juha Vaali 1815, Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
RUCOUS SODAN AIKANA, 1792. Sijainti HYK
SAARNA 23. SUNN. JÄLKEEN KOLMINP., sijainti HYK
SAARNA IN DIE PRIMO POST TRINITAT. Sijainti HYK
SAARNA TOISNA PÄÄSIÄISP. kirj: Tollstadius, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, sijainti SKS
SAARNA TOISNA SUNNUNTAINA PAASTOS-, kirj: Tollstadius, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834
SAARNOJA, 1795, sijainti HYK
SALAISUUS JEESUXEN…RISTISTÄ, kirj. N.N. =Douzeaidans
- - Kop. J. Norrgård, ollut Isak Skarran oma, sijainti SKS-Grotenfelt
SALAISUUS JEESUKSEN .. RISTISTÄ,kirj. N.N, Kop. M-M-S , ehkä
- - Matti Matinp. Sauso, 1776. Hallio Vähästäkyröstä, Sijainti SKS
SALAISUUS JESUXEN .. RISTISTÄ, kirj: N.N. (Douzeaidans),
- - kop. N.N. Rancken Vähäkyröstä, Sijainti SKS
- - Ehkä sama kuin joku muu luetelluista kappaleista.
SALAISUUS JESUXEN .. RISTISTÄ, kirj: N.N. (Douzeaidans),
- - kop. Rinta-Nikkola 1800, Sijainti HYK
SALAISUUS JESUXEN ….RISTISTÄ, kirj: N.N. (Douzeaidans), suom:__,
- - kopioinut Jaakko Pukki 1826 , sijainti Sisko Torkko, Vähäkyrö
Cara crux,Mihi Dux /SALAISUUS JEESUKSEN … RISTISTÄ, kirj N.N.
- - EPO:n tutkijat tallensivat Vähäkyrön Hiiripellosta 1930,
- - Sijainti Seinäjoen Lyseo
SALOMONIN CORKIA VEISU, Kop ?Jacob Norrgård? ?1783?
- - Sijainti HYK, C:III:22/7
SALOMONIN KUNINGAHALLINEN CORKIA VEISU,
- - Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
SALOMIN KUNINGAHALLINEN KORKIA VEISU,, HYK:D:II:66
SE SALATTU ELÄMÄ Christuxen kanssa, kirj: Bernieres-Loucigny
- - Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
SEITSEMÄN UNIKEON HIST. y.m., kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834
SELITYS TITTELIKUVAIN YLITSE, kirj: Böhme__, suom ?
- - Rancken Vähästäkyröstä, SKS,
SEN KORKIASTI YLÖS VALAISTUN .., kirj:Röhmeling,Chr. __, suom:__,
- - kopioitu 1785. Rancken Vähästäkyröstä, SKS
SEN MYSTILLISEN TEOLOGIAN OPIN …, HYK: D:II:43
SIELUN EDESKÄYMISESTÄ.lyhyt muoto, kirj: Acrus,Joh. suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834, kirjoitettuja 13.
SIITÄ HENGELLISESTÄ VASTA-Kristuksesta, ehkä Böhmen.
- - Rancken Vähäkyröstä,sijainti SKS
SIPILLAN ENNUSTUS, kirj: __, suom: 1798, Sijainti Pohm Museo
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834, kirjoitettuja 19
SIPILLAN ENNUSTUS, kopioinut 1835 Anders Andreaxenpoika Finnilä.
- - Omistanut myös Matti Jukkara. Sijainti Vaasan maakunta-arkisto
SOPHIA, Kop Rinta-Nikkola 1803, HYK:D:II:59
SOPHIA,.. IJANKAIKKINEN NEITSY
- - Rancken Vähästäkyröstä, SKS
TAIVAAN KIRJA-, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834, n:o 24.
TAIVAASTA TULLUT KIRJA, OSITTAINEN
- - Saarenpäässä Lauri Jukkaralla: ”Sisältää ihmeellisiä asioita”
TALOON POIAN JOONAS Hookananpoian näky,
- - kop. Juha Jaakonp. Vaali 1862, sijainti Merikaarron Vaali.
TEOSOPHIALLINEN EPISTOLA, Böhme 1623
- - Kop Mikko Sauso 1820, SKS/Hallio
TEOSOPHIALLINEN EPISTOLA Y.M.,
- - Kop. 1821, SKS/Hallio
TIE CHRISTUXEN TYGÖ, Böhme,
- - Kop Mikko Sauso 18821, SKS/Hallio
TIE CHRISTUXEN TYGÖ, niteessä Teosophiallinen …
- - Kop 1821, SKS/Hallio
TIE CHRISTUXEN TYGÖ, Kirj. Jacob Böhme, sijainti Pohm Museo
- - Se neljäs ylpöspano S. R-N:ldä 180?.
TIEVIJSARI, Ruotsin valtakunnan ja Suomen …,
- - kopioinut Mikko Sauso 1828, sijainti SKS (Grotenfelt 1884)
TOINEN KIRJA TOTISESTA KRIST. kirj: Arndt, suom:__,
- - kopioinut Norrgård 1821, Rancen Vägästäkyröstä, sijainti SKS
TOTISESTA KRISTILLISYYDESTÄ III (tai I) KOP. EHKÄ Mikko Sauso
J.W. on tämän kirjan oikia momstaja, tod 14.1.1825 M.W.S. Pohm Museo
TOTISESTA Kristillisyydestä I, kirj: Arndt__, suom:__,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834
TOTISESTA KRISTILLISYYDESTÄ, III ( tai I ) Kop. Norrgård? Pohm M.
TOTISESTA KRISTILLISYYDESTÄ III-, kirj: Johan Arndt
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834
TOTINEN JA SISÄLLINEN PARANNUKSEN PROSESSI,
- - Niteessä KAKSI KUVAA selityksineen
TOTISESTA PARANNUKSESTA
- - Niteessä KAKSI KUVAA selityksineen
TOTISESTA PARANNUKSESTA ja neljä muuta,
- - Kop Norrgård, sijainti HYK D II.43
TOTISESTA PARANTUMISESTA, KOP 1821
- - Niteessä KÄSIKIRJOITUS:, >KUVIA SELITYKSIN
TUONELLA KÄYNEN PUHEESTA SELITYS, KOP Mikko Sauso 1838
- - Niteessä KUNINGAS KAROLUKSEN NÄKÖ
TUTKISTELEMUS UUDESTA SYNDYMISESTÄ
- - Niteessä TOTISESTA PARANNUKSESTA JA 4 MUUTA
TÄMÄ ON YXI ENNUSTUS, kop ?Jaakko Pukki? 1809
- - om. ThomJac Puckilla. HYK D.II.46
ULOSVETO ANGELE DE FOLIGNYN …,
- - Kop:Wähä-Sauso Mikko 1817,SKS/Hallio.
ULOS-WETO J.W.UBERFELDIN LÄHETYS…,
- - Kop Rinda.Nikkola, om Catharina Sausola, SKS/Hallio
ULOS-WETO UBERFELDIN LÄHETYSKIRJEISTÄ,
- - Rancken Vähästäkyröstä
(Yxi) ULOS WETO JOHAN WILH. UBERFELDIN LÄHETYSKIRJEISTÄ
- -Sijainti HYK, D.II.67
ULOSVETO YHDESTÄ PROFETIASTA,
- - Kop ?Juha Skarra?, SKS/Hallio
USKONNOLLISIA KIRJEITÄ COLLINILTA, kirj: Anders Collin
- - Rancken Vähästäkyröstä
USKONNOPLLISIA LAUSEITA JA AJATELMIA,
- - Rancken Vähästäkyröstä, SKS
USKONNOLLISIA VEISUJA JA KYSYMYKSIÄ-, kirj: __, suom:__,
- - kopioinut Heikki Gråsten, Rancken Vähästäkyröstä, SKS .
UUDESTA SYNTYMISESTÄ (De Regeneratio?) kirj: Böhme?
- - kopioinut Tuomas Torkko 1778, Rancken Vähästäkyröstä, SKS ,
VASTAUS Chr. Römelingiä vastustavaan kirjoitukseen 1785
- - Rancken Vähästäkyröstä, SKS
VALITUT RAAMATUN VÄRSYT,
- - kopioinut Mikko Sauso, Sauson luettelossa 1834
VIELÄ TOTISESTA PARANNUKSESTA ELI .., Kirj: Böhme, suom:?
- - Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
VIHKO SIS. KOLME COLLININ KIRJETTÄ, SKS
- - Ollut Susanna Widbergillä
VÄHÄ KEMPIS-, toimj: Terstegen?__, kopioitu 1807
- - Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
WÄHÄ KEMPPI-, kopioinut Mikko Sauso
- - Sauson luettelossa 1834, kirjoitettuja N:O 4
WÄHÄ KEMPPI, OM. Mikko Martinpoika Vaali (1761-1809)
- - SKS/Hallio
YHDEN PALVELIAN UNI, kop Mikko Sauso 1838
- - Niteessä KUNINGAS KAROLUS ….., SKS/Hallio
YKSI (YXI?) KAPPALE RUKOUKSESTA,
- - niteessä: KAKSI KUVAA selit…SKS/hallio
YXI HUVITTAVAINEN JA KAUNIS HISTORIA, kop M Sauso 1838
- - Niteessä KAKSI KUVAA …, SIJAINTI: SKS/Hallio
YXI LYHYKÄINEN KÄSITYS VOIMA-CHRITILLISYYTEEN,
- - Gichtelin kirjoituksista koottu -, Rancken Vähästäkyröstä, SKS
YXI LYHYKÄINEN KÄSITYS VOIMA-CHRITILLISYYTEEN, Gichteliä.
- - Kop Juha Skarra, 1801, ollut pojalla Mickel Postilla.
- - Sijainti SKS-Hallio Rancken Vähästäkyröstä, SKS
YXI LYHYKÄINEN KÄSITYS VOIMA-CHRISTILLISYYTEEN.
- - Kop. Rinta-Nikkola 1814, viides. SKS-Hallio
YXI LYHYKÄINEN KÄSITYS VOIMA.CHRISTILLISYYTEEN
- - Kop: N:N 1819, Sijainti Vaalissa
YXI LYHYKÄINEN KÄSITYS VOIMA-CHRISTILL:TEEN, Sijainti Pohm Mus
- - Se neljäs ylöspano S R-N:ldä. 1813
YXI LYH. ULOSMAALAUS SEN MYSTILLISEN CRUCEN KIRJOITUKSISTA
- - Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
YXI LYH. ULOSMAALAUS SEN MYSTILLISEN CRUCEN KIRJOITUKSISTA
- - Koottu 1785, -, Rancken Vähästäkyröstä , sijainti SKS
YXI LYHYT MUOTO SIELUIN EDES KÄYM.. Suomennoksesta kopioitu.
- - Kop: Mikko Sauso 1824. Sijainti SKS-Hallio
YXI TOTINEN PARANNUKSEN PROSESSI ja pari.., , kirj: cBöhme, suom:
- - Rancken Vähästäkyröstä, sijainti SKS
YXI VAPA USKON TUNNUSTUS, kop ?Norrgård, Sij: HYK, D.II.43/2
- - Kirjasta on myös Kurikkalaisen Salomon Häggren-Jyllilän kopio
YXI WAPA USKON TUNNUSTUS, KOP ?Mikko Matinp. Sauso? 1820.
- - Mikko Mikonp. Sausolla 1858. SKS-Hallio
Henkilötietoja
ESKELÄ Johannes Tuomaanpoika, talollinen, 4.1.1816 – 1864-?, vanhemmat Tuomas Jaakonpoika Eskelä, 19.11.1792- ja Liisa Juhantytär Heikkiselä, 21.1.1790. Johannes oli Merikaarron kirjaston perustajajäsen 1863.
ESKELÄ Tuomas Jaakonpoika, 4.1.1815-1864-? , Talollinen, vanhemmat Jaakko Jaakonpoika Eskelä, 11.5.1786 – ja Liisa Simontytärr Kesti, 15.1.1789. Oli Vähänkyrön kirjaston suurlainaaja 30-40 lainauksella vuodessa. /Ojajärvi, s. 84. Tuomas oli Merikaarron kirjaston perustajajäsen 1863.
HANNUKSELA Jaakko Tuomaanpoika, s. 13.7.1823, vanhemmat Tuomas ja Susanna Hannuksela. Jacob oli kirkkoväärti ja lautamies sekä Vähäkyröläisten Lainakirjaston perustajajäsen 1851. Hän lahjoitti perustamistilaisuudessa 16 kirjaa ja 3 ruplaa rahaa
HANNUKSELA, Tuomas Tuomaanpoika, s. 10.8.1731. vanhemmat Tuomas ja Susanna Hannuksela. Tuomas oli ylioppilaana mukana perustamassa kirjastoa, lahjoitti perustamistilaisuudessa 22 kirjaa ja 3 ruplaa rahaa.
HANNUKSELA Antti Juhanpoika, s. 13.1.1771, vanhemmat Brita Antintytär Hannuksela, s.4.9.1752 ja vävy Juha Jaakonpoika Orisberg, s. 31.5.1739 Isokyrö. Anton puoliso oli Störvin aiemman vuokraviljelijän tyttärentytär Maria Jacakontytär Myntti, s. 13.12.1778. Heidän vanhin tyttärensä syntyi Hannuselassa, muut lapset, mm. Johannes Antinpoika, syntyi Störvissä. Katso Störvi! Tämä haara ei ole ainakaan läheistä sukua edellisille Hannukseloille.
JAAKKOLA, Johannes Martinpoika, Skarran vävy-isäntä, 18.11.1764 – 11.12.1824, vanhemmat Martti Jaakonpoika Jaakkola, s. 10.11.1734 ja Maria Jaakontytär, s, 6.8.1729. Tuomas ja Jaakko Hannuksela olivat Johanneksen veljentyttären Susannan poikia.
JAAKKOLA, Susanna Jaakontytär, synt. Hakomäessä äitinsä kotona 20.3.1795. Vanhemmat Jacob Mårtensson Jaakkola, s. 21.11.1759 ja Maria Esaiaksentytär Iso-Hakomäki, s. 17.6.1765. Isä Jacob oli vävynä Hakomäessä, mutta tuli myöhemmin Jaakkolan isännäksi. Susannan puoliso oli Herastuomari Tuomas Jacobsson Hannuksela, s. 1.4.1795 ja mm. pojat Jacob ja Tuomas.
KNOOKA Tuomas Antinpoika, s. 29.10.1816, Merikaarron kirjaston perustajajäsen 1863
KUKKO Mikko Juhanpoika, ent Lill-Röwar, 21.8.1698-5.5.1763, talollinen, lautamies. Vanhemmat Juha Simonpoika, Pertti Röwarin poikapuoli, ja Maria Pertintytär Lill-Röwar. Puoliso Maria Jaakontytär Kukko 1699-1763. Miko tuli (Stor-)Kukkoon isännäksi Napuen taistelun jälkeen Jaakko Kukon kaaduttua ilman miespuolisia perillisiä. Mikko oli yksi kolmesta ruotumieskontrahdin vähäkyröläisestä allekirjoittajasta Vaasassa 1733. Oli harras uskovainen ja avulias kirkkoherran yksityisissäkin asioissa. Väestöluettelossa 1750-1773 on kirkkoherran muistokirjoitus: ” Kuoli 5 toukokuuta 1763 pistoksiin, oli lautamies, yksi vakavamielisimmistä kristityistä, melko oikeamielinen mies ja mitä suurin pappien ystävä, kaikkien autuaitten rakastama mie., joka ei koskaan tuntenut kavaluutta eikä maailman petollisuutta, sanalla sanoen: mies, jolla oli vähän vertaisia.” Vaimosta lausuttiin: ”Nukkui pois 24 huhtikuuta 1763 pistokseen, oli hurskas ja hyveellinen, siunattu puoliso, ilman ahneutta.” Jälkeläisissä on ollut syvästi uskovaisia henkilöitä.
Tytär Maria Mikontytär, s. 1.1.1720 oli Matti Florentsinpoika Vähä-Greggilän puoliso, heidän poikansa Matti Matinpoika Vähä-Sauso varhaisimpia kirjankopioijia Merikaarrossa, tämän poika Mikko Matinpoika Sauso oli Merikaarron tuottelian kynämies ja vielä tämän poika Mikko Mikonpoika Sauso mystikkokirjallisuuden ystävä. Jaakko Matinpoika Sauson poika Matti Jacakonpoika mainitaan Merikaarron kirjamiehenä.
Marian poika Heikki oli Vähä-Holtin eli Sippolan ja Tuomas Iso-Holtin eli Simolan vävy, mutta heidän omista tai jälkeläisten kirjallisista harrastuksista ei ole säilynyt todisteita.
Kukon tytär Brita Mikontytär, 7.5.1731-9.5.1787, puoliso Matti Simopnpoika Parkkari, s. 9.2.1730. Heidän tyttärensä Maria Matintytär, s. 24.7.1766, oli Tuomas Martinpoika Vaalin puoliso, kirjamiesten Jaakko Tuomaanpoika Pukin ja Tuomas Tuomaanpoika Seppälän äiti. Pojantytär Liisa Tuomantytär, s. 26.10.1799, oli ”Almanakka” Mikko Tuomaanpoika Seppälän, s. 1800, puoliso ja 1831 syntyneen ”Kriivarimikin”, Mikko Mikonpoika Seppälän äiti.
Heikki Mikonpoika Kukko, 8.1.1734 – 9.7.1795, vanhemmat Mikko Juhanpoika (Röwar) ja Maria Jaakontytär Kukko. Puoliso oli Elisabet Samuelintytär Simola (Rinta.Nikola) joten pojat Mikko s. 23.9.1769, Matti, s. 19.2.1775 ja Martti s. 17.9.1782 olivat Ilmajokisen Samuel Jacobsson Rinta-Nikkolan ( 2.12.1763) pikkuserkkuja, ja tamä Vaasassa käydessään varmaan poikkesi heilläkin..
KUKKO (Stor-Kukko) Jaakko Mikonpoika, 15.4.1800- 1864 - ?. Vanhemmat Mikko Heikinpoika Kukko, 23.6.1769-26.5.1831 ja Anna Matintytär Seppälä 7.8.1768-1.6.1806. Annan vanhemmat Matts Henriksson, 27.11.1738 Kokkola, Åivåbäck ja Maria Larurintytär Seppälä, 18.12.1727. Jaakolla on rippikouluaikana saatu merkintä kirkonkirjassa: ”Lukee ruotsia”. Hänen mystikkotausastaan ei ole merkkejä, mutta hän oli aikanaan kyläkirjuri, kirjoitti isojakin asiakirjoja sekä suomeksi että ruotsiksi, ruotsiksi mm urakkasopimuksen Johannes Vaalin ja eräiden Vassorin miesten kesken. Ainoa merkki kirjakopioista on erään asiakirjan taustassa otteita jostain ruotsinkielisestä opaskirjasta, mm. miten hevonen nopeasti lihotetaan, miten estetään paarmoja ja kärpäsiä vaivaamasta hevosia, miten peili tehdään, miten kettuja pyydetään, y..m. Hän näyttää olleen aikanaan ainoa talonpoikainen merikaartolainen, joka tuotti kirjallista ruotsia. Saarensivulla oli lautamies Mats Härö, joka kirjoitti lähes yksinomaan ruotsia.
KUKKO (Stor-Kukko) Simo (Simuna) Matinpoika, 25.3.1831- 1872, talollinen, vanhemmat Matti Heikinpoika Kukko, 19.2.1775 –3.3.1844 ja abrita Jaakontytär Sillanpää. Simon puoliso Hedvig Trast, lautamies Jaakko Jaakonpoika Trastin ja Brita Tuomaantytär Simolan (Vähä-Greggilä) tytär. Simo oli ilmeisen uskonnollismielinen, kirjoitustaitoinen, kopioi asetustekstejä ja manttaaliluetteloita ja piti vuotuista muistiinpanokirjaa. Kirjaston perustajajäsen 1863. Simon ainoa poika Jacob Simonsson, lautamies, jatkoi muistiinpanovihkoa.
LILL-GREGGILÄ eli VÄHÄ-GREGGILÄ
VÄHÄ-GREGGILÄ Matti Florentsinpoika, 20.9.710—1800. Oli Vähäl-Greggilän tyttärenpoika, isä oli renki Florentz Juhanpoika. Matti aikanaan sai talon haltuunsa. Puoliso 1 Marketta Vähä-Kukko Merikaarrosta, yhteinen poika Juha Matinpoika 24.1.1738-1809-> ja tällä Susanna Iisakintyttären kanssa mm. poika Juha Juhanpoika, 27.5.1775-28.11.1849.
VÄHÄ-GREGGILÄ, Johan, mainitaan tutkimuksissa kirjamiehenä, monien teosten omistajana, mutta on vaikea päätellä, milloin tarkoitetaan isää, milloin poikaa. Poika Johanin vaimo oli Liisa Johansdotter Skarra Merikaarrosta ja heillä poika Isak Johansson, äitinsä kotitalon Skarran isäntä, vaimonaan Liisa Tuomaantytär Seppälä, s. 11.1.1809. Ks. Isak Skarra, 1806 – 1855.
VÄHÄ-GREGGILÄ, Matti Matinpoika, 27.12.1748 – 11.3.1823. Vanhemmat Matti Florentzinpoika ja tämän toinen puoliso Maria Mikontytär Iso Kukko, 1.1.1720 - 23.5.1763. Matti Matinpoika oli vävynä ja isäntänä Merikaarron Vähä- Sausossa. Henrik Grönroos olettaa hänen kopioineen v. 1786 Sistin Salaisuuden, jossa on merkintä M-M-S. Hän oli Mickel Mattsson Sauson isä. Ks. Sausot.
VÄHÄ-GREGGILÄ, Heikki Matinpoika, s. 13.1.1746, vanhemmat Matti Florentzinpoika ja tämän toinen puoliso Maria Mikontytär Iso Kukko, oli vävy ja torppari Merikaarron Lill Holtissa. ”Historia Joakimista ja Annasta ja …” Mickel Matsson Sauson kopioima kirja on ollut hänen perhekunnallaan, Mikko Heikinpojalla ja tämän tyttärellä Susannalla.
VÄHÄ-GREGGILÄ,Tuomas Matinpoika, s. 12.11.1751-22-11-1835, eli 1833, vanhemmat Matti Florentzinpoika ja tämän toinen puoliso Maria Mikontytär Iso Kukko, oli vävy>isäntä Iso-Holtissa muodostaen sillan Sauson (myös Vähä-Greggilän) ja Rinta-Nikkolan väliin. Stor-Holtista ei ole tavattu merkkejä mystikkokirjallisuudesta.
PUKKI, Jaakko, 7.7.1793 – 26.8.1833, vanhemmat Tuomas Martinpoika Vaali>Seppälä ja Maria Matintytär Parkkari. Jaakko oli syntynyt Vaalissa ja muutti kymmenvuotiaana perheen mukana Seppälään. Puoliso Pukissa Maria Matintytär Pukki, 7.12.1796 – 11.5.1855.
Jaakolta on tallettu vuodelta 1814 oleva itse kirjoitettu kuitti maksetusta äidinperinnöstä ja toinen isänperinnöstä 1832. Niissä olevan käsialanäyteen perusteella voidaan varmistaa kirjakopiot Kristillinen neuvo Nuorukaisille, kopioitu 1827, Aino Aallon hallussa Kuuttilassa v. 1995 ja Ristin Salaisuus, kopioitu 1832, Sisko Torkon hallussa Selkämäellä 1995. Lisäksi on Tikanojan Taidekodissa Jaakko Pukin 1832 kopioima ”Yxi lyhyt käsitys voima-christillisyyteen.
NORRGÅRD,JACOB, 6.8.1750 – 20.4.1822
Vanhemmat Vetelin, nykyisin Kaustisen, Vintturissa, äiti Jacob Johansson Geddalan, myöh. Wintturin leski Maria Matintytär, o.s. Humalalambi, synt. 29.7.1711 ja tämän toinen mies Staffan Jacobsson, alkuperältään tuntematon, ilmoitetaan syntyneeksi 1725. Jacob ei ole syntyneitten luettelossa eikä rippikirjassa vv. 1749-1754, vaikka oli jo 1743-1748. Vuonna 1758 perhe muutti Mustasaaren Karparön kylään. Siellä poika Jacob on vanhempien ja sisar Annan kanssa Nimeksi tuli talon mukaan Norrgård. N. 1784 talo jaettiin Jacobin ja sisar Annan kesken.
Kirjattua, todistettua tietoa Jacob Norrgårdista on vähän. Hänen kirjoitus-ja käännöstyönsä laajuutta on epäiltykin. Kerrotaan hänellä olleen kansliantapaisen Vaasassa. Hän kirjoitti ihmisten erilaisia asiakirjoja, joita tavataan Merikaarrossakin sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Useissa käsinkopioiduissa kirjoissa on merkintä: Kirjoittanut Jacob Norrgård, ja usein hän on sellaisen kirjan ruotsista kääntänyt. Mainitaanpa jossain hänen kääntäneen suoraan saksastakin. Tiedossa on ainakin kuusi hänen käsialallaan kirjoitettua teosta, mm. Psychologia Vera, käännettu 1785 ilmeisesti Jacob Norrgårdin käsialalla, Thomas Bromleyn kirjaan Hengellinen tutkistelemus Israelin kansan vaelluksesta on kirjassa ilmioitettu J. N.:n vuonna 1819 kääntämäksi ja Mickel Sauson 1826 kopioimaksi, kirjassa Apostolein kilvoituksen historiasta, sen molemmissa osissa on merkintä: ”Saxasta suomeksi käätty wyonna 1821 J.N:ldä ja sitte toistamiseen kirjoitettu M.S::lda. ja vielä käännös Jumalan Valdakunda Sielussa.
RINTA-NIKKOLA SAMUEL, 2.12.1763 – 31.3.1818. Vanhemmat Jaakko Esaiaksenpoika Rinta-Nikkola 13.1.1712 - 18.2.1767 ja Christiina Jaakontytär 1727-1793. Isoisän veli Samuel Jacobsson oli isäntänä Merikaarron Holtissa eli Simolassa, ja hänen tytäriään emäntänä Kolkissa, Liukossa ja Iso-Kukossa, joten nuoremmalla Samuelilla oli tarjolla yöpaikkoja kaupunkimatkoilla ja yhteyksiä mystikoihin. Ainakin kuusi hänen käsialaallaan kirjoitettua kirjaa löysi omistajan Vähästäkyröstä, niistä Djurbergin Geographiasta Mikko Sauso kirjoitti jäljennöksen ja Rinta-Nikkolan oma kopio oli Juha Vähä-Greggilällä ja kaksi kirjaa Johan Vaalin pojalla Jaakolla..
Samuel R-N oli ollut merimiehenä ja oppinut purjeentekijän ammatin sekä Tukholmassa talvehtiessaan kieltäkin. Kotiin palattuaan hän myöhemmin toimi räätälinä. Ilmajoelta ja ulkopaikkakunnilta hän merkitsi muistiin sävelmiä, jotka on painettu nimellä ”Ilmajoen Nuottikirja.”
Rinta-Nikkola viehättyi myös mystikkoaatteisiin, oli mielipiteistään kirkkoneuvoston kuultavana, mutta selitti vastustavansa vain pinnallisuutta. Kauniilla käsialallaan hän jäljensi ison joukon kirjallisuutta, ja oli varhaisista kirjoittajista tuotteliain. Hän on myös itse kääntänyt Djurbergin Geographian.
SAUSOT
Oli kaksi Sauson kantatilaa, jotka joskus eroteltiin nimillä Stor-Sauso ja Lill-Sauso. Samakin ihminen kirjoitti eri kerroilla tai eri aikoina joko ilman tarkennetta tai sen kanssa.
Lill-Sauso, katso myös Sauso, Stor-Sauso, katso myös Sauso
SAUSO, Brita Jacobsdotter, s. 26.8.1755, puoliso Matts Mattsson Lill Greggilä > Sauso, s. 1748.
SAUSO, Liisa Jacobsdotter, s. 29.9.1757, puoliso Mickel Mårtensson Vaali, s. 14.9.1758.
SAUSO, Susanna Jacobsdotter, s. 21.1.1773, p:so Thomas Mårtensson Vaali < Seppälä, s. 1761. Näiden sisarusten vanhemmat Jacob Jacobsson Sauso, s. 26.2.1727 Saarenpään Valtarissa ja Brita Jöransdotter Lill Röfwar,s. 21.9.1729. Kaikkien tytärten puolisot olivat kirjamiehiä.
SAUSO, SYNTYJÄÄN VÄHÄ-GREGGILÄ, Matti Matinpoika, 27.12.1748 – 11.3.1823, . Vanhemmat Matti Florentzinpoika Vähä-Greggil ja tämän toinen puoliso Maria Mikontytär Iso-Kukko, 1.1.1720 - 23.5.1763. MattiMatinpoika oli vävynä ja isäntänä Merikaarron Vähä-Sausossa. Henrik Grönroos olettaa hänen kopioineen Ristin Salaisuuden v. 1786. Kirjassa on merkintä M-M-S, mikä paikan ja ajan huomioiden sopii häneen. Hän oli Mikko Matinpoika Sauson isä. Ks. Sausot.
VÄHÄ-SAUSO, Jaakko Matinpoika, 28.5.1779 – 29.10.1823, vanhemmat Matti Matinpoika Sauso ja Brita Jaakontytär Sauso, 6.9.1755-21.4.1809. Hänen kirjayhteyksistään ei ole todisteita.
SAUSO, Matti Jaakonpoika, 17.9.1801 – 1872 -, edellisen poika, äiti Susanna Akkola, s. 23.10.1802. Matin on kerrottu olleen setänsä Mickelin rinnalla mystikko ja kirjain kopioija. Talteenotettuja, tunnistettuja töitä ei ole.
Sauso tai Vähä-Sauso, Mikko Matinpoika 22.5.1793 – 2.4.1853, torppari, puuseppä, kyläkirjuri ja kirjainkopioija. Vanhemmat Matti Matinpoika ja Brita Jaakontytär Sauso. Tuotti valtavan määrän kirjakopioita, uskonnollisten ohella asiapitoisia, kuten ”Inträssi-Räkningi” y.m. Hän on Samuel Rinta-Nikkolan ohella toinen, myöhempi tuottelias kirjoittaja. Sauson 1834 laatimassa kirjaluettelossa hänellä oli 28 kirjoitettua kirjaa, mutta siitä puuttu 17 tiedossa olevaa. Kirjaan ”Lyhykäinen johdatus rukoukseen”/1826, SKS-Hallio, kirjoittaja on liittänyt luettelon vuosina 1810-1821 kopioimistaan kirjoista. Kirjoittaja on aivan ilmeisesti Mikko Sauso. Hänellä oli poika Mikko, ks. tämä. Tytär Maria Mikontytär, s. 5.11.1840 oli naimisissa Iisakki Jaakonpoika Kukon kanssa. Heidän lapsistaa Juha, Iisakki, Mikko ja Maria muuttivat Amerikkaan, jossa heidän jälkeläisensä asuvat. Tytär Susannan mies oli Tuomas Koskela, heidän tyttärellään Maria Lyydialla lapset Olavi, Anni ja Aino Saarinen. Toisella tyttärellä Elsalla tytär Elvi Marttila
SAUSO Mikko Mikonpoika 11.1.1831 – 17.2.1913, edellisen poika, äiti Liisa Simotytär Sauso, Merikaarron kyläkirjaston perustajajäsen 1863, teki kirjoille kaapin, joka oli Merikaarron sivukirjastossa 1995. Mikko asui toisen vaimonsa kotitorpassa. Ensimmäisestä aviosta Maria Kukon kanssa syntyi tytär Wilhelmiina, joka vihittiin 30.10.1886 avioon Ylistarolaisen Taneli Matinpoika Halkomäen kanssa. Toisesta aviosta ollut tytär Elisabet testamenttasi kodin seurakunnalle, ja se tunnettiin Pyhäkoulutupana kunnes vaihdettiin Siltarannan kiinteistöön. Vanha tupa on edelleen huvilakäytössä.
ISO-SAUSO, Tuomas Mikonoika 12.12.1775 – vävy ja isäntä Seppälässä. Vanhemmat Mikko Simonpoika Sauso, s. 26.9.1735 ja Brita Andersdotter, 7.10.1735. Ks Seppälä
SEPPÄLÄÄ oli kanta-Seppälän vävyn Tuomas Sauson jälkeläiset ja toisaalta Vaalista muuttaneen Tuomas Vaalin perhekunta. Myös Mikko Juhanpoika Vaali, s. 1831, käytti Seppälään muutettuaan ajoittain nimeä Seppälä.
Seppälä, Tuomas Mikonpoika, Iso-Sauson poika, kanta-Seppälän vävy, 12.12.1775-27.12.1816. Vanhemmat: Mikko Simonpoika Sauso, 26.9.1735 – 6.5.1802 ja Brita Antintytär Finni 7.10.1735- 12.10.1803. Puoliso Maria Mattsdotter, Seppälän vävyn Matts Henriksson Åivåbäckin tytär, 23.6.1770. Thomas on Tikanojan Taidekodissa olevan almanakkasarjaan tehtyjen mistiinpanojen 1813 – 1887 ilmeinen aloittaja.
Seppälä Mikko Tuomaanpoika, 24.4.1800 –.22.12.1845. Vanhemmat Tuomas Mikonpoika Sauso> Seppälä ja Maria Matintytär Seppälä, 23.6.1770 – 28.10.1830, puoliso Liisa Tuomaantytär Parkkari, s. 1799. Tikanojan taidekodissa Vaasassa säilytetään nahkavyöhön kiinnitettyä, muistiinpanoin varustettua almanakkasarjaa 1813-1888. !820-luvulta alkaen on Grönroosin mukaan merkintöjä tehnyt Mickel Thomasson Seppälä, joka on 1834 laatinut Vaasa-lehdessä 10.2.1941 julkaistun piirroksen ja kuvauksen Kyrönjoen kalakuolemasta. Häneen liitetään myös paikallisia asiakirjoja.
Seppälä Mikko Mikonpoika, 10.3.1831 –14.8.1905, „ Kriivarimikki“, naimaton. Vanhemmat Sausolaista linjaa Mikko Tuomaanpoika ja Liisa Thomasdotter Parkkari. Kutsumanimensä mukaan hän oli kylän kirjuri kaikenlaisissa asioissa suomenkielellä käyttäen apunaan painettua asiakirjakaava-kirjaa. Hänen laatimiaan asiakirjoja on Vaasan Maakunta-arkistossa EPO:n kokoelmien taloarkistossa melkei joka talon kansiossa ja lisäksi yksityisarkistoissa nimellä Seppälä. Hän on myös jatkanut almanakkasarjaa, kun isän käsi hellitti. Kopioituja kirjoja ei ole tullut esille.
SEPPÄLÄT, Vaalilainen perhekunta
Seppälöitä on pääasiassa kahda eri sukua Toinen oli mystismielinen Thomas Mårtensson Vaalin sukuhaara hänen perheineen muutettua 1803 vuonna 1797 ostettuun Seppälään. Toinen oli kanta-Seppälän vävyn Thomas Mickelson Sauson sukuhaara, joka on jättänyt maallishenkisempiä kirjallisia jälkiä.
Seppälä, alkuaan Vaali, Tuomas Martinpoika, 9.11.1761 – 11.12.1830. , vanhemmat Martti Eskonpoika ja Liisa Jaakontytär (Sauso) Vaali. Puoliso 1. Maria Matintytär Parkkari, 24.7.1766-11.10.1797, Puoliso 2. Susanna Jaakontytär Vähä-Sauso. Veli Mikko sai Vaalin, Tuomas-veljelle ostettiin Seppälän numeroon kuuluva talo 1797. Veljekset asuivat kuitenkin yhdessä Vaalissa äidin kuolemaan v. 1801 asti ja Thomas muutti Seppälään vuonna 1803 veljen vaatimuksesta.
Vaalin jälkeläisen Eino Jukkaran, synt. noin 1900, tiedon mukaan Tuomas Seppälä oli ”kirjojen kirjoittaja.” Tallennetuissa kirjoissa ei kuitenkaan ole selvästi hänen kirjoittamakseen tunnistettavaa. Ensimmäisen avioliiton Vaalissa syntyneet pojat Tuomas Tuomaanpoika ja erityisesti Jaakko Tuomaanpoika (Pukki) jälkeläisineen olivat kirjamiehiä. Toisesta Seppälästä olivat maallisiin liittyviä kirjallisia jälkiä jättäneet Thomas Mickelsson (Sauso-)Seppälä, Mickel Thomasson Seppälä *1800 ja ”Kriivari-Mikki”Mickel Mickelsson Seppälä *1831.
Seppälä, Jaakko Tuomaanpoika 7.7.1793, katso Pukki, Jaakko
Seppälä Tuomas Tuomaanpoika, 10.10.1797 – 23.3.1769, vanhemmat Tuomas Martinpoika Vaali>Seppälä ja Maria Matintytär Parkkari. Jaakko oli syntynyt Vaalissa ja muutti kuusivuotiaana perheen mukana Seppälään, puoliso 1.Liisa Eriksdotter Pitsar, s. 7.7.1797 ja puoliso 2. Liisa Johandsdotter Rahicka 2.2.1797. Tuomas Tuomaanpoika oli kirjoitustaitoinen, mutta todistettavasti hänen kopioimiaan kirjoja ei ole säilynyt.
Seppälä Jaakko Tuomaanpoika, Vaalilaista sukua, 1.2.1820 – 4.6.1893, vanhemmat Tuomas Tuommaanpoika ja Lisa Erkintytär Seppälä, puoliso Lisa Tuomaantytär Eskelä, 21.11.1818. Jaakko oli lautamies, lahjoitti Vähäkyröläisten lainakirjastolle 11 kirjaa vuonna 1851, ja oli ensimmäisenä 4 kk toimintavuotena suurlainaaja, 11 kirjaa. Hän omisti käsinkirjoitettuja kirjoja, joita oli itsekin kopioinut jo vuonna 1832 kaksi kappaletta. Kirjoitti noin 1867 kuvauksen Kyrön maasta ja Kyrön kansasta, jota on historioissa lainailtu. Se on kokonaisuudessaan kopioituna jossain maakuntakirjassa. Samassa kirjassa Museonjohtaja Appelgren kirjoittaa E-P:n talomuseon perustamisesta.
SKARRAT
Skarra, alkuaan Jaakkola, Johannes Martinpoika, 12.11.1764, talollinen, kuudennusmies, vanhemmat Martti Jaakonpoika Jaakkola s. 10.11.1734 ja Maria Jaakontytär, s. 6.8.1729. Puoliso Beata Mattintytär Skarra. Johannes Martinpoika on toiminut kylässä kirjurina suomenkielellä, hänen hallussaan on ollut useita käsinkopioituja kirjoja ja hänellä on ollut hyvät yhteydet Jacob Norrgårdiin. Helsingin yliopiston kirjastossa ja SKS/ Hallion kokoelmassa on 6 kappaletta hänen kopioimikseen merkittyä kirjaa, mm. Psykologia Vera v. 1798, Kokoelma Legendoja 1800 , Gichtelin: Yksi lyhykäinen käsitys sisälliseen Woima-Christillisyyteen 1801 ja Madame Guionin Kristillinen neuvo nuorikaisille 1802..
Skarra, Iisakki syntyjään Vähä-Greggilä, 3.12.1806 – 2.6.1856, isäntä äitinsä kotitilalla, herastuomari. Vanhemmat Juha Juhanpoika Vähä-Greggilä ja Liisa Juhantytärr Skarra, jonka vanhemmat olivat Johan Johansson Mäkelä ja Maria Mattsdotter Skarra. Isakilla oli vaimona Liisa Tuomaantytär Seppälä, s. 11.1.1809.
Isak oli myös kirja- ja kirjastomies, lahjoitti perustamistilaisuudessa Vähänkyrön kirjastolle 33 kirjaa ja perukirjassa 1856 on vielä raamattu, 5 isoa ja 33 pienempää kirja, 31 kirjasta, 12 nidosta vanhoja sanomalehtiä ja 6 vanhaa ruotsinkielistä kirjaa. Maisteri Henrik Grönroosin mukaan hänen omistuksessaan on ollut Jacob Norrgårdin kirjoittama ”Ristin salaisuus”
Skarra>Posti Mikko Posti 11.1.1805, vanhemmat Johannes Martinpoika Jaakkola>Skarra, s. 12.11.1764 Beata Skarra, s. 23.2.1871. Mikon poika Juha oli Trastin vävy ja isäntä, joka oli aktiivinen kirjastomies ja Merikaarron kirjaston perustajajäsen 1863.
STÖRVIT
Störvi Matti Mikonpoika, ent. Soini, synt. Sarvi, 13.9.1753-27.6.1818, oli pitäjänkräätäri ja asusti Tapoilan Soinissa. Vuonna 1810 alkavassa kirkonkirjassa on isäntänä Störvissä. Suomeksi laadittuja asiakirjoja säilynyt.
Störvi Juha Antinpoika, 15.7.1806-2.5.1873, vanhemmat Antti Juhanpoika Hannuksela, Störvin isäntä, s. 13.1.1871 ja Maria Jacokontytär Myntti, s. 13.12.1778. Juha asui naimattomana Störvissä, laati asiakirjoja suomeksi naapureille, toimi lasten kouluttajana vuodesta 1855 ja antoi kirjoitusharjoituksiksi pienten kirjojen kopiointia. Hän oli myös Merikaarron lainakirjaston ensimmäinen ”edesseisoja” vuodesta 1863, laati kirjastolle peruskirjan, jossa kertoi perustamisesta ja perusteli kirjaston merkitystä ennenkaikkea uskonelämän vahvistajana.
Störvin vävy Juha Iisakinpoika, alkuaan Lammi Tervajoelta, s. 1.5.1824, puoliso 1. Maria Juhantytär Vaali, s. 1.9.1812 ja puoliso 2. Sofia Mikontytär Torkko 12.11.1830. Todisteita Johan Isakssonin kirjoitustaidosta on säilynyt. Kirjaston perustajajäsen 1863.
Johan Matsson Störvi s. 9.2.1852, vanhemmat Matti Jaakonpoika Störvi, s. 6.7.1811 ja Maria Andersdotter Störvi (Hannuksela) s. 23.7.1813. Juha oli enonsa Juha Antinpojan opissa ja kirjoitti kopioita. Hän käytti sukunimeä Aalto, mutta tunnettiin Kujanperässä olleen asuinpaikkansa mukaan ”Kittilän Jannena”.
VAALIT
Vaali, ent. Harri, Martti Eskonpoika, 1.11.1728 – 13.9.1801. Vanhemmat: Esko Antinpoika ja Liisa Jaakontytär, jotka tulivat Vöyriltä Lombyn kylän Muikasta Haarajoen Harriin n.1728. Ilkan sukukirjan nojalla on päätelty, että he olivat Kurikasta Vähä-Kurikan vanhin poika, Eskil Mattsson, 3.6.1676 - 12.1.1765 ja Liisa Jeremiasdotter, 15.5.1675 - 7.4.1762. Patronyymit eivät kuite,mnkaan sovi, sillä Vähässäkyrössä on Andersson/Jacobsdotter.
Ainoa oikeilla patronyymeillä varustettu pari Etelä-Pohjanmaalla on Lapualla 21.3.1709 vihitty Eskil Andersson Panula ja Liisa Jacobsdotter Toppar. Heille syntyy Lapuan kirjoissa kaksi lasta, Anders 1710 ja Maria 1712. Vöyrillä Lombyn kylässä samannimisille Maria 23.6.1726, kuolleena syntynyt lapsi 16.5.1727 ja 1728 on ilman päivää, sukupuolta ja nimeä merkitty syntyneeksi yksi lapsi.
Haarajoen Harrissa kastettiin Martti Eskonpoika 1.11.1728, syntymäpäivä ei ole tiedossa. Vanhempi veli Anders, Harrin myöhempi isäntä, kuoli 9.8.1761 44v 9kk iässä, joten syntymävuodeksi osuu 1916, jolta ei ole kirjatietoja.
Martin vaimo oli Maria Tuomaantytär Hiiripellon Tapiosta, 19.11.1737 – 21.4.1801. Pariskunta osti Vaalin talon Merikaarrosta vuonna 1756. Lapsia: Mikko Vaali, Tuomas Vaali>Seppälä, Jaakko (Vanhakartano), Juha Vaali ja Liisa (Liuko).
Vaali Mikko Martinpoika, 19.9.1758 – 13.10.1809, vanhemmat Martti Eskonpoika Harri > Vaali ja Liisa Tuomaantytär Tapio. Puoliso oli Liisa Jaakontytär Vähä-Sauso, 29.9.1857 –15.4.1802. Tältä ajalta ei ole todisteita Mickelin uskosta tai kirjoitustaidosta, mutta Liisan kuoltua oli perunkirjassa 28 kirjaa. Mukana oli kaksi raamattua, 7 kpl Siionin Juhla Virret, virsikirja, suomalaisella nimellä kirjattuna (Kalliit)Hunajan pisarat ja kokoelma Brennerin puheita, ruotsiksi kirjattuina Fresenius: Nattwardsbok, Gerhard: Betraktelser; Örtegårds Sällskap, Nådens Ordning, Trones Spegel. Lapsia Juha Vaali, Tuomas Vaali>Seppälä, ja Jaakko Vaali >Vanhakartano eli Ranta
Vaali, Juha Mikonpoika, 4,3,1786 – 1.11.1867. Vanhemmat Mikko Martinpoika Vaali ja Liisa Jaakontytär Sauso. Puoliso 1. Justiina Jacobsdotter Forsheim Ilmajoelta, 28.6.1780-13.3.1814, lapsia Liisa, Juha, ja Maria>Störvissä puolisoina Simon Johansson (Finni) ja Juha Iisakinpoika (Lammi). Puoliso 2. Hedvig Israelintytär Luckarla, 10.12.1796 – 1867 -?. Lapsia Anna Eskelässä, Jacob Vaali, Mickel Vaali Seppälässä, Tuomas Vaali ja Serafia Jukkara; Juha Vaali oli kotitalon isäntä, kuudennusmies ja kirjamies.
Juho Vaalin kuoltuaan hänen 81 nimikettä käsittänyt kirjavarastonsa myytiin huutokaupalla perillisten kesken. Kirjoista oli 41 kpl uskonnollisia, Böhmen, Gichtelin, Madame Guionin, Arnttin, Gerhardin, Berstegenin, ym. Sitten oli legendoja, näkyjä ja ennustuksia sekä tietokirjoja: Yhteinen historia, Viinan kauhistuksesta, Lakikirja (Ruotsin valtakunnan..) ja viimeisenä Alunakat, kaikki vanhat.
Juha Vaali myös kirjoitti jonkun verran kylän asiakirjoja ja kopioi useita kirjoja. Perikunnan hallussa on kahdeksan nidettä ja kolme Yliopiston kirjastossa tai SKS:llä.
Vaali, Jaakko Juhanpoika 17.4.1822 – 18.1.1891, Vanhemmat Juha Mikonpoika Vaali ja Hedvig Luckarla. Puoliso 1. Susanna Pärkkä, 1824 – 1862, poika Johannes 8.8.1850 – 1862. Merikaarron kirjaston perustajajäsen 1863 kuten myös veljensä Tuomas Juhanpoika Vaali..
Puoliso 2. Maria Jacobsdtter Seppälä, 3.2. 1841- 31.7.1899, Seppälän Vaalilainsta haaraa. Niilo Vaali kertoi, että isoisä Jaakko Vaali oli oppinut vanhana kirjoittamaan. Vaalin perikunnalla on yli kolmensadan nouseva vanhojen kirjojen kokoelma, niistä 8 kappaletta käsin kopioituja ja lisää SKS/Hallio.
Vaali, Mikko Juhanpoika, 22.2.1831 – 22.3.1885, Vanhemmat Juha MikonpoikaVaali ja Hedvig Luckarla. Talollinen, myöhemmin torppari Seppälässä. Vaalin punainen torppa Seppäläntien oikealla puolella on edelleen pystyssä ja siinä kerrotaan mystikkojen kokoontuneen. Ilmeisesti tähän torppaan liittyy alussa mainittu tarina rauhanhäiritsijöistä ja mielenrauhan rikkumisesta. Kirjaston perustajajäsen 1863.
TRASTI
Trasti Juha Mikonpoika Torkkolan Postista, s. 23.7.1828 Jukkarassa, vanhemmat Mikko Juhanpoika Skarra>Posti s. 11.1.1805 ja Liisa Matintytär Jukkara s. 1805. Oli Merikaarron kirjaston perustajajäsen, Vähänkyrön kirjaston suosija, sidotutti 1869 omalla kustannuksellaan teokset: Palmblad-Geografia, Lytken-Zoologia, Lönnroth-Kasvisto ja Stöckhart-Kemia-oppi.
TULLENBERG
Mikko Mikonpoika, suutari, 9.11.1829-11.10.1901. Kirjaston perustajajäsen 1863. Puoliso Maria Jaakontytär Sauso, s. 17.2.1828.
Otteita lähteistä
Merikaarron Hiljaiset Kirjamiehet, sisältää katkelmia seuraavista:
1. -Eräs pyhien piiri- En Krets av fromma uti Vasa i början av 1800-talet
I .A. Björklund MÄNNISKOVÄNNEN-lehdessä 28.,3.1913, otteita suomeksi.
2. - Mystiikka /Mysticism, luku III kirjassa
HISTORISKA UPPLYSNINGAR OM RELIGIÖSA RÖRELSERNA I FINLAND I ÄLDRE OCH SENARE TIDER, 2. Helsingfors 1859. otteuta suomeksi tulkittuina
3. -Eräs uskonnollinen liike Etelä-Pohjanmaalla 1700-luvulla/ En Religiös Rörelse ; ...SUOMI 1855, SS. 225-254, Elmgrenin lyhennelmä J.O.I. Ranckenin artikkelista
4. -Suomen Mystikoista, Teol. aikakauskirja 6 vuosikerta, vihkot 7 ja 8 (1901?)
Kustaa Hallion pappeinkokouksessa Maarianhaminassa 29.8.1901 pitämä esitelmä
5. - Lyhykäinen selitys kiriaston päälle, Juha Antin poika Störvi 8.7.1863
------- -------- ---------
-ERÄS PYHIEN PIIRI- EN KRETS AV FROMMA uti Vasa i början av 1800-talet
I.A. Björklund MÄNNISKOVÄNNEN-lehdessä 28.3.1913, otteita suomeksi.
”Kuten useimmat läsnäolijat tietävät, vallitsi n.s. rationalismi kristikunnassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Sen mukaan todellista oli vain se, mikä voitiin järjellä todistaa. Siitä seurasi, että pappien saarnoissa sisäisen elämän kysymukset saivat väistyä, ja pääsisällön muodosti kolme totuutta: Jumala, hyve ja kuolemattomuus, ellei menty niin pitkälle kuin jotkut Saksassa, että kuulijaa askarrutettiin monenmoisilla talouselämässä hyödyllisillä kysymyksillä. Ja missä vielä pysyttiin puhdasoppisuudessa, se oli enemmän muotoa kuin henkeä ja voimaa. ”
- MYSTIIKKA /MYSTICISM, luku III kirjassa Akiander, Matthias:
Historiska Upplysningar Om Religiösa Rörelserna I Finland i äldre och senare tider, 2.
Helsingfors 1859, luku III; otteita suomeksi tulkittuina
”He siis opettivat, ettei totuuden kirjaimellinen tunteminen lainkaan riittänyt, vaan ihmisen täytyy olla sisimmässään totuuden valaisema ja tulla sisimmässään eläväksi. (…..)
Väittäessään, että vin sisäinen rukous, sisäinen ehtoollinen ja siäinen kaste y.m. sisältävät elämää ja voimaa, eivät he inhimillisen järjestyksen vuoksi halunneet hylätä ulkoista rukousta, ulkoista ehtoollista ja kastetta. Teosifisella mystisismillä, josta nyt puhumme,oli kannattajia Vähäkyrössä, Isokyrössä, Vaasassa ja Mustasaaressa, Laihialla ja Ilmajoella ja esiintyi kirkon opista vähemmän poikkeavassa hahmossa 1700-luvun loppupuoliskolla. ”
Hallion tietämä mukaan Akiander on julkaissut tässä teoksessa kirjekokoelman, kahdeksan 1743 alkaen Tukholmasta saapunutta kirjettä. Kirjeenvaihto oli liitteenä Jacob Norrgårdin suomentamassa kirjassa ’Jumalan valtakunta sielussa.’
-ERÄS USKONNOLLINEN LIIKE ETELÄ-POHJANMAALLA 1700-luvulla. SUOMI 1855, SS. 225-254, Elmgrenin lyhennelmä J.O.I. Ranckenin artikkelista.
Perusteellinen esitys mystikoista. Sisältää luettelon Rinta-Nikkolan vuoteen 1805 kopioimista kirjoista, samoin Rankkenin Vähästäkyröstä keräämistä ja SKS:lle toimittamista kirjoista. (”Vi skola här uppräkna de handskrifter af detta slag som vi i Lillkyro lyckats uppspåra”)
-SUOMEN MYSTIKOISTA, Teol. aikakauskirja 6 vuosikerta, vihkot 7 ja 8 (1901?)
Rovasti Kustaa Hallio oli ollut Vähässäkyrössä papinvirassa kaksi vuotta, tutustunut mystikoihin, tavannut kirjainkopioija Mikko Matinpoika Sauson pojan Mikko Mikonpojan, joka hänkin kulki isänsä teitä. Hallio keräsi vähästäkyröstä kokoelman Mystikkojen käsinkirjoitettua kirjallisuutta, mm.Sauson. Hän piti pappeinkokouksessa Maarianhaminassa 29.8.1901 esitelmän, joka julkaistiin kahdessa osassa Teologisessa aikakauskirjassa, vuosikerta 6, vihkot 7 ja 8.
”Mystiikka ei ole mitän uutta, ei eilispäivän keksimää. Sen periaatteet on lausuttu jo Herran sanassa Pyhässä raamatussa." (Kol 3:3 ja Joh 15:4-6).
Tätä sisällistä ja salattua elämää Kristuksen kautta Jumalassa teroittaa mystiikka. Se on vastakohta järjen punnitsemiselle. Se tahtoo nostaa sydämen ja mielen näistä näkyväisistä taivaallisia katselemaan. Uskon yhteydessä Herran kanssa tahtoo mystikko eli sisällinen kristitty kasvaa hänessä, joka pää on, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän tahtoo kuolla pois kaikesta ulkonaisesta, kaikesta itsekkyydestä, vajoutua Jumalan armohelmaan, (…), niin että Kristus uskon kautta asuisi hänen sydämessänsä, (….)
Mystikko haluaa sen tähden vetäytyä maailman melusta hiljaisuuteen, yksinäisyyteen Jumalan kasvojen eteen, kuullakseen Herran suun sanoja sekä herätykseksi että valistukseksi, armoksi ja autuudeksi. Hiljainen, salattu on se elämä, jonka Hera näin sydämessä sytyttää ja tuossa maailmalta salatussa elämässä tahtoo hän uskon ja Jumalan tuntemisen yhteydessä kasvaa täydeksi mieheksi, Kristuksen täyden varrenmitan jälkeen.
Mutta kaikkeen tähän liittyy helposti omia luuloja, monenlaisia mielikuvia. Omiin tunteisiin pannaan liian suuri paino ja joudutaan niin helposti haaveiluihin. (….) Sisällistä valoa tahdotaan seurata, mutta ei huomatakaan eroittaa Herran Hengen töitä oman hengen eksytyksistä ja niin joudutaan harhateoille.
Näin ei yleensä ole ollut laita Suomenmystikoiden, ei vanhempina eikä nykyisempinä aikoina. Elämän todellisuus ei ole suonut tilaisuutta Suomen mystikoille vaipua haaveiluun. Ja Jumalan sana ei ole ollut heille vieras. (….)
Suomalainen hengellinen kirjallisuus oli silloin pieni. Sanaa rakastavaiset kyllä kirjoja j´kokivat hakea ja niin hankkivat Vähänkyrön ja Vaasan ystävätkin mitä vain käsiinsä saivat. Niitä oli Vähänkyrön mystikon, puuseppä Mikko Sauson kirjastossa, josta omistajan itsensä tekemän luettelon olen mainitun mystikon jälkeläisiltä onnistunut saamaan. (….)(….) eli yleensä kaikki suomalainen hengellinen kirjallisuus, mitä siihen aikaan oli saatavissa. Mutta tuo kaikki ei kuitenkaan täyttänyt tarvetta. Ja niin mystikko-ystävät ryhtyivät itse toimittamaan suomennoksia ja niitä sitten kopioimaan.”
Jatko-osa vihkossa 8.
(……………………………..) Loppukappaleet:
Paljon varmaan on mystikkojen harras jumalanpelko ja hiljainen olento vaikuttanut ympäristössäänkin. Ovat olleet suolana ja valkeutena. Paljon on heissä oppimista erittäin meidän aikanamme, jolloin ulospäin-toimivuus monellekin pääasiaksi tullut, kadottaen siten ne voimavarat, jotka heille on annettu omaksi kasvamisekseen armossa, niin kuin mystikkojen on tapana sanoa.
Jospa meidän päiviemme kristityt oppisivat pysähtymään hiljaisuuteen Jumalan kasvojen eteeen kuten tässä kertomani mystikot, silloin itsekukin arvaisi itsensä halvimmaksi veljien seassa, ja silloin myös Herra saisi armossansa lahjoja runsaasti jakaa. Toteentuneiksi silloin tulisivat Herran sanat: ’Kääntymisellä ja hiljaisuudella te tulette autuaiksi, hiljaisuudessa ja toivossa te väkeviksi tulette.’ (Jes. 30:15)”
-----------
LYHYKÄINEN SELITYS KIRIASTON PÄÄLLE,
Merikaarron 7.1.1863 perustetun kyläkirjaston hoitajaksi valittu Juha Antin poika Störvi kirjoitti 8.7.1863 selityksen kirjaston tarpeesta ja hyödystä ja perustamisvaiheista. Vihko oli Merikaarron Vaalissa 1995. Nauhalle luetusta tekstistä purki Pauli Kukko 1991.
”Lyhykäinen selitys kiriaston päälle, johona ensiksi puhutaanJumalan Sanan oikein ja väärin käyttämisestä, toiseksi ulkokullatun rukouksen petollisuudesta, kolmanneksi oikian ja totisen rukouksen hyödystä ja hedelmästä, neljänneksi ulkopuolisesta Jumalan sanan viljelemisestä, viidenneksi siitä julkisesta suruttomuudesta ja jumalattomuudesta kuin nyt on mailmas vallan päällä. Kirioittanut ja kokoon pannut sinä 8 päivänä heinäkuussa 1863 kiriaston hoitaja Juha Antin poika Störvi.
Rakkaat kristityt. Minä kehoitan teitä kaikkia yhteisesti että ruveta suuremmalla ahkeruudella harjoittamaan Jumamlan sanaa kuin tähän asti. Sillä kaikkein raskain rankaistus on niillä odotettavana, jotka Jumalan sanan katsovat ylön jos ei Jumalan Armovälille pääse. Vaikka ei paliokaan lukeminen mitään auta, jos ei ihminen lukemisensa alla rukoile Jumalamn Pyhän Hengen ylös valaistusta ja nöyrytä ylpiää sydäntänsä Jumalan armahtavan armon ala. , että hän tulis tuntemaan Jumalan sanan kalleuden ja arvon ja sen sivus perin pohjin oman sydämens salaisen ilkeyden ja saastaisuuden.
Ja koska Jumala saa ihmisen sydäntä siihen määrähän asti liikuttaa, että hän rupiaa havattemaan hengellisen alastomuutensa ja saasteisuutensa, niin sitten Jumalan sana rupiaa hanelle maistumaan makialta kuin hunaja ja mesileipä, niin kuin kuningas Daavid siitä sanoo.
Mutta niin kauan kuin ihminen elää kääntymättömäs tilas, kokonansa Jumalan armahtavan armon ulkopuolella, niin kaikki hänen lukemisensa on niin ulkopuolista, sillä se lähtee hengellisesti kuolleesta sydämmestä, joka ei vielä tunne yhtään sisällistä puutettansa eikä tarvestansa. Vapahtaja sanoo: ’ Ei kuolleet tarvitte ruokaa, eikä terveet tarvitte parantajata vaan sairaa. En minä tullut vanhurskaita kutsumaan, mutta syntisiä parannukseen.’ Kyllä kaikki suullansa tunnustaa itsensä syntiseksi, mutta harvat tuntevat itsensä kadotetuiksi, että he siinä heidän nykyisessä tilassansa ovat kadotuksen alaiset ja kuolema tulee ja temma heidät pois.
Mutta koska Jumala armonsa kautta saa syntisen heräämään hengellisen kuoleman synkiästä unesta, sitten rupiaa hän toisella tavalla Jumalan sanaa harjoittamaan kuin sitä ennen: sydämen sisällisellä nöyryydelläja hartaudella.Ja jota ahkerammin hän sitä lukee, sen palavampi halu hänelle tulee sen perään.
(……………)
Koska me tulemma nyt puhumaan rukouksesta joka ei tule kuultuksi, niin me selitämme sen luonnon laadun, millä tavalla se tehdään eli toimitetaan:
Tämä rukous tapahtuu paljailla huulten ja suun liikkeillä, totutusta ulkonaisesta tavasta ja ilman mitään tuntua sydämmen sisällyksestä, pahuudesta kääntymättömäs tilas, joohona he tekevät joka päivä ehedollista syntiä. Sillä yhdestä suusta tulee siunaus ja kirous. Tämän kaltaisista rukoilijoisya raamattu sanoo: ’kun te parhaillansa käsianne nostatte, niin minä kuitenkin käännän kasvoni teistä pois ja vaikka te paljon rukoilette, en minä teitä kuule. ’ (……)
Ja niin kauan kuin ihminen täs tilas pysyy, niin kaikki hänen rukouksensa on kauhistus Jumalan edes, eikä he voi ensimmäistäkään askepta astua elämän tiellä. He ovat aseettomat miehet sodassa omaa pahaa lihaansa, perkelettä ja mailmaa vastaan. Mutta totiset rukoilijat rukoilevat isää hengessä ja totuudessa. (……….)
Ei autuuden ja parannuksen järjestys ole kovin pitkä, eikä siihen monia kirjoja tarvittaiisi. Parannus ja totinen kääntyminen on jumalan Pyhän Hengen työ, jonka kautta ihmisen laista? tuntee syntinsä ja Jumalan vihan ja kuin hän sitten menee syntikuormans kans vapahtaian jalkain juureen, niin hän saa uskon kautta syntinsä anteeksi Jeesuksen ansion tähden. (…….)
Ahne on kaikkein köyhin, sillä häneltä puuttuu niin se kuin hänellä on, kuin sekin, jota hänellä ei ole. (….) Ei rikkaus ketään kadota, koska se oikein käytetään, eikä köyhyys ketään autuaaksi saata, jos ei hän tunne hengellistä puutettansa ja rupea etsimään Kristuksen vanhurskauden vaatteita.
Kyllä oikia ja totinen kristitty on on ahkera toimittamaan virkansatyöt ja kutsumiset, mutta hänen ja ahneen välillä on niin suuri erotus kuin on yön ja päivän välillä. Oikialla kristityllä on niin rakkaudesta ja laupeudesta ja armahtamisesta palava saydän, että kaikkia hän tahtoo auttaa ja armahtaa ilman erotusta, sekä ruumiin että sielun puolesta. Ei hän katso karsaasti sen julmimmankaan jumalattoman päälle. Pikemminkin hän vuodattaa surkutuksen kyyneleitä ja rukoilee Jumalata hänen edestänsä, että hän kirvoittais hänen niistä perkeleen pauloista, sillä hän ymmärtää, että hänen sielunsa on niin kalliilla hinnalla ostettu kuin on hänen oma sielunsakin. Ja jos Jumala meiltä armonsa ottaa pois, niin me olemme valmiit tekemään vaikka niitä suurimpiakin syntiä.”
Kommentit
Lähetä kommentti